26. joulukuuta 2014

Suklaamarmoroitu juustokakku

Ennen Joulua hyvä ystäväni täytti vuosia, ja hänen merkkipäivänsä kunniaksi päätin yllätykseksi pyöräyttää oikein täyttävän ja suklaisen juustokakun! Tämä resepti on Leila Lindholmin käsialaa (kenenkäs muun?), ja kakku onkin todella tuhtia tavaraa. Pienen palan syömisen jälkeen olin jo sellaisessa juustokakkuähkyssä, että vannoin taas jättäväni juustokakut pienelle tauolle! Juustokakku kannattaa syödä aikaisintaan seuraavana päivänä niin, että se on ehtinyt jääkaapissa hieman tekeytyä ja levätä. 

Suklaamarmoroitu juustokakku


Keksipohja
400 g digestivekeksejä
200 g voita 
Täyte
600 g philadephijuustoa  
2,5 dl rahkaa (n. 10 %, Itse käytin rasvatonta)
2 tl vaniljasokeria 
1.5 dl sokeria
4 kananmunaa
1 dl vispikermaa

Suklaamarmorointi 
150 g tummaa suklaata (n. 60% kaakaopitoisuus)
3 rkl espressoa

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
Murskaa digestivekeksit ja lisää joukkoon sulatettu rasva.
Painele keksimassa voidellun irtopohjavuoan pohjalle (n. 24 cm halkaisijaltaan). Esipaista pohjaa 10 minuuttia. Paiston jälkeen laske uunin lämpö 140 asteeseen ja anna keksipohjan jäähtyä.
Sekoita tuorejuusto ja rahka keskenään kulhossa. Lisää sokeri ja vaniljasokeri. Lisää munat yksitellen sekoittaen. Lisää vispikerma. 
Marmorointia varten sulata suklaa ja lisää sulan suklaan joukkoon 3 rkl kahvia. Jaa juustotaikina kahteen vuokaan ja toisen taikinan joukkoon lisää sulatettu suklaa.
Kaada keksipohjan päälle ensin ohut kerros valkoista juustokakkuseosta ja sitten ohut kerros suklaalla maustettua. Kaada päälle vielä loput vaaleasta ja lusikoi lopuksi päälle suklaamassa. Tämän jälkeen marmoroi pintaa veitsellä.
Paista n . 1 tunti   30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.
Jäähdytä jääkaappikylmäksi.

7. joulukuuta 2014

Joulumyyjäiset osa 3: Perinteikkäät pikkuleivät

Huh, viimeistä viedään, eli toisin sanoen Hoitola Hertan joulumyyjäisiin leipomieni pikkuleipien kaikki loputkin reseptit löytyvät tästä postauksesta! Vadelmapikkuleipien resepti on Mia Öhrnin kirjasta Macaronit, kuppikakut & kakkutikkarit, kaakaorullat taasen ovat todella perinteikäs, suhteellisen helppo ja näyttävän näköinen pikkuleipä! 


Vadelmatähdet (n. 25 kpl)

4 dl (240 g) vehnäjauhoja
1 dl (75 g) perunajauhoja
ripaus suolaa
200 g kylmää voita
1 dl kidesokeria

Vadelmatäyte
75 g (n. 3 dl) vadelmia (tuoreita tai pakastettuja)
225 g valkosuklaata
4 rkl vispikermaa
(punaista elintarvikeväriä)

Sekoita keskenään jauhot ja suola. Kuutioi pieneksi kylmä voi ja nypi muiden ainesten joukkoon ja lisää sitten joukkoon myös kidesokeri. Kääri taikina kelmuun ja anna sen olla jääkaapissa vähintään 30 minuutin ajan. Kaaviloi taikinasta jauhotetulla pöydällä noin 2 mm:n paksuinen levy. Ota taikinasta muotilla paloja ja puolista paloista ota myös keskiosa pois (joko pienemmällä muotilla tai esimerkiksi halkaisijaltaan 1 cm pyöreällä tyllalla). Siirrä palat leivinpaperoiduille pelleille ja paista uunin keskiosassa 200 asteessa noin 7-8 minuuttia. Anna jäähtyä. 

Valmista vadelmatäyte soseuttamalla vadelmat sauvasekoittimella. Halutessasi voit myös siivilöidä siemenet pois.
Pilko suklaa pieniksi paloiksi. Siirrä kattilaan suklaa, vadelmasose ja kerma ja lämmitä seosta miedolla lämmöllä kunnes suklaa on sulanut. Lisää halutessasi pari tippaa punaista elintarvikeväriä. Anna seoksen jäähtyä ja siirrä sitten jääkaappiin jähmettymään. 
Levitä tai pursota täytettä reiättömille kekseille ja paina reiälliset keksit täytteen päälle. Keksit säilyvät huoneenlämmössä ilmatiiviissä rasiassa noin 2-3 päivää, mutta ne voi hyvin myös pakastaa!


Kaakaorullat (60 kpl)

4 dl vehnäjauhoja
½ dl sokeria
1 keltuainen tai ½ kananmuna
200 g kylmää margariinia tai voita
2 rkl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta

Sekoita keskenään vehnäjauhot ja sokeri. Lisää joukkoon kananmuna ja kylmä, pieneksi kuutioitu voi. Sekoita ainekset nopeasti taikinaksi sormenpäilläsi. Mausta taikina vaniljasokerilla ja jaa se kahteen osaan. Mausta toinen puolikas kaakaojauheella. Kaaviloi kummastakin palasta 20 x 25 cm kokoinen levy. Nosta tumma levy vaalean levyn päälle ja kääri ne rullaksi. Kääri rulla kelmuun ja anna sen olla jonkin aikaa kylmässä. Leikkaa jähmettyneestä rullasta noin ½ cm paksuisia viipaleita ja asettele ne leivinpaperoiduille pelleille. Paista viipaleita uunin keskiosassa 175 asteessa noin 7 minuuttia tai kunnes ne saavat kullankeltaisen sävyn. Anna pikkuleipien jäähtyä. Pikkuleivät säilyvät ilmatiiviissä rasiassa huoneenlämmössä noin 2 viikkoa, mutta ne voi myös laittaa pakastimeen, jossa ne säilyvät noin 3 kuukautta!

4. joulukuuta 2014

Joulumyyjäiset osa 2: Gluteenittomat leivonnaiset

Hoitola Hertan joulumyyjäisiin leipomieni pikkuleipien reseptien jakaminen jatkuu! Nyt vuorossa ovat gluteenittomat herkut, ja tämän tekstin otsikoiminen tuottikin pientä päänvaivaa sillä eiväthän macaron-leivokset tosiaankaan mitään pikkuleipiä ole vaan pieniä leivonnaisia! Noh, vaikka minulta tilattiin pikkuleipiä niin eilen sain kuulla että kaikki macaron-leivospaketit on nyt myyty loppuun! Kahdenlaisten macaron-leivosten lisäksi leivoin gluteenittomaan satsiin mukaan maapähkinävoikeksejä, jotka ovat maapähkinäinen versio näistä mantelikekseistä joista postasin aiemmin tänä vuonna. Näistä kekseistä, sekä mantelisista että maapähkinäversiosta, on tullut lyhyessä ajassa yksiä suosikkejani! Keksit on älyttömän helppo valmistaa jos omistaa monitoimikoneen. 


Valkosuklaaseen dipatut limemacaronit (n. 30 kpl)

100 g munanvalkuaista
110 g mantelijauhetta
200 g tomusokeria
25 g hienoa sokeria
vihreää elintarvikeväriä / keltaista ja sinistä elintarvikeväriä (ei nestemäistä)

Väliin
pari dl valmista limecurdia tai 

vajaa 1 dl limemehua / 2 limen puristettu mehu
1 dl sokeria
1 kananmuna
2 tl maissitärkkelystä
25 g pehmeää voita

Päälle
n. 100 g valkosuklaata
limerakeita

Voit valmistaa limecurdin valmiiksi jo esimerkiksi viikkoa etukäteen ja säilyttää sen ilmatiiviissä purkissa jääkaapissa. Valmista curd sekoittamalla kattilassa limen mehu, sokeri, kananmuna ja maissitärkkelys. Lämmennä seosta miedolla lämmöllä ja sekoita jatkuvasti. Kun seos alkaa paksuuntua ja kiehahtaa, ota se pois levyltä ja sekoita joukkoon pehmeä voi. Sekoittele kunnes voi sulaa ja anna limecurdin sitten jäähtyä. 

Leivinpaperoi kaksi peltiä niin, että leivinpaperi on täysin suorassa. Voit leikata paperin tismalleen oikean malliseksi ja vaikka asettaa sen päälle painoksi muutaman kirjan, jotta paperi pysyy varmasti suorana. 

Macaron-kuoria varten mittaa munanvalkuaiset puhtaaseen ja kuivaan kulhoon päivää ennen varsinaista leipomista. Peitä kulho kelmulla ja anna sen olla huoneenlämmössä. Seuraavana päivänä sihtaa yhteen mantelijauho, tomusokeri ja myös elintarvikeväri jos käytössäsi on jauheväri. 

Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi samalla vähitellen lisäten hienoa sokeria. Valkuaisvaahto ei saa olla aivan kovaa, mutta kuitenkin sellaista, että siihen muodostuu hiljalleen laskeutuvia huippuja kun nostat vispilät pois vaahdosta. Jos käytät pastaväriä, lisää se tässä vaiheessa. Sekoita varovaisesti nuolijalla valkuaisvaahdon joukkoon mantelijauhe-tomusokeriseos. Sekoita taikinaa kunnes se on notkeaa, muttei kuitenkaan liian juoksevaa. Voit testata taas oikeaa koostumusta tiputtamalla pienen nokareen taikinaa leivinpaperille. Jos taikinaan ei jää huippua vaan se levittyy laakealle, se on valmista. 

Lusikoi taikina pursotinpussiin, jossa on n. 1 cm halkaisijan pyöreä tylla. Pursota pieniä n. 2 euron kokoisia kasoja leivinpaperille ja jätä tarpeeksi leviämisvaraa. Kopsauta peltiä pöyrää vasten muutaman kerran, jotta ilmakuplat macaron-kuorista häviäisivät. Jätä kuoret huoneenlämpöön pellille kovettumaan noin 20-30 minuuttia tai kunnes sormella kosketettaessa niiden pintaan on muodostunut kova kalvo. Kuumenna uuni 150 asteiseksi ja paista kuoria noin 12-14 minuuttia. Tarvittaessa käännä pelti paiston puolivälissä. Jos paistat kuoria liian vähän aikaa, ne jäävät liian pehmeiksi. Jos paistat niitä liian kauan, ne alkavat kuivua ja ruskistua. Anna paistuneiden macaronien jäähtyä pellillä ja irrota ne sitten varovasti. Jos et meinaa saada kuoria ehjänä irti, voit sivellä leivinpaperin nurjaa puolta vedellä ja irrottaa kuoret hetken päästä. 

Täytä puolet macaron-kuorista limecurdilla ja paina toinen puolikas päälle. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa varovaisesti ja dippaa sitten puolikas macaron siihen. Jos suklaata jää yli voit tehdä macaronien pinnalle vielä vaikka valkosuklaaviiruja. Ripottele suklaan pinnalle limerakeita tai halutessasi esimerkiksi kookoshiutaleita tai muita rakeita. Säilytä täytetyt macaronit jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa. 



Kardemummamacaronit maitosuklaatäytteellä (n. 25 kpl)

90 g munanvalkuaista
110 g mantelijauhetta
170 g tomusokeria
2 rkl hienoa sokeria
1 tl vastajauhettua kardemummaa

Väliin
150 g maitosuklaata
3/4 dl vispikermaa
1 tl hunajaa
½ tl kanelijauhetta
1 rkl huoneenlämpöistä voita

Pinnalle
50 g tummaa suklaata

Valmista kardemummakuoret kuten limemacaronien kuoretkin, mutta elintarvikevärin tilalla lisää kuivien aineiden joukkoon kardemummajauhe. 

Täytettä varten pilko suklaa hienoksi. Lämmitä kattilassa kerma, hunaja ja kaneli. Ennen kuin seos kiehahtaa, kaada se pilkotun suklaan päälle. Anna seoksen seistä hetken aikaa ja sekoita se sitten tasaiseksi. Lisää sitten joukkoon voi ja sekoittele taas, kunnes se on sulanut joukkoon. Anna maitosuklaatäytteen jähmettyä huoneenlämmössä noin 3 tuntia tai laita se jääkaappiin jäähtymään nopeammin. Pursota tai levitä maitosuklaatäytettä puolille macaron-kuorista. Sulata pinnalle tuleva tumma suklaa ja pursota sitä ohuen tyllan läpi macaronien päälle. Säilytä täytetyt macaronit jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa.


Maapähkinävoikeksit (n. 12 kpl)

Katso valmistusohjeet blogistani täältä, mutta korvaa mantelitahna sileällä maapähkinävoilla ja pinnalle tulevien mantelilastujen tilalla käytä paahdettuja, kuorettomia maapähkinöitä. Voit paahtaa maapähkinät uunissa 200 asteessa uunin tehosta riippuen 10-20 minuuttia. Tarkkaile pähkinöitä ja kun ne alkavat ns. hiota ja niiden kuori tummuu hiukan, ota ne pois uunista. Jäähtyneiden, paahdettujen pähkinöiden pinnalta kuori lähtee helposti hieromalla irti. Voit paahtaa pähkinät myös kuivalla, öljyttömällä paistinpannulla. 

2. joulukuuta 2014

Joulumyyjäiset osa 1: Vegaanin pikkuleivät

Sain ihanan jouluisen tilauksen leipoa pikkuleipiä Helsingissä sijaitsevan Hoitola Hertan joulumyyjäisiin! Pikkuleipäpusseja tilattiin 20 kappaletta ja minun toivottiin leipovan monenlaisia keksejä. Innostuin tehtävästäni tosissaan ja päätinkin leipoa kolmenlaisia pusseja: vegaanisia, gluteenittomia ja sitten sellaisia keksejä, joissa on käytetty myös maitotuotteita ja vehnäjauhoja. Tässä postauksessa esittelen vegaanisen keksipussukan sisältöä! 


1. KOOKOSKEKSIT (n. 20 kpl)
Herkulliset ja suussa sulavat kookoskeksit bongasin kattavasta vegaanipläjäyksestä, the Vegan Baker nimisestä kirjasta! Keksit ovat paitsi maittavia myös todella helpot valmistaa, ainesosat vain yhdistetään toisiinsa!

130 g vehnäjauhoja
1/4 tl ruokasoodaa
1/4 tl suolaa
1/4 tl vaniljasokeria
160 g kookoshiutaleita
75 g soija- tai kookosmaitoa
135 g demerara sokeria
65 g kookosöljyä tai auringonkukkaöljyä
(1 rkl rouhittuja pellavansiemeniä)
50 g tummaa suklaata (tarkista tarjonta täältä)

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Sekoita keskenään jauhot, ruokasooda, suola ja vaniljajauhe. Sekoita toisessa kulhossa hyvin keskenään maito, sokeri, öljy ja pellavansiemenet jos käytät niitä. Kaada märkä seos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita lastalla kiinteä ja hiukan tahmea taikina. Tarvittaessa kastele kätesi vedessä ja muotoile taikinasta 20 palleroa leivinpaperoiduille pelleille. Paina keksejä hiukan lyttyyn ja jätä niiden väliin leviämisvaraa. Paista uunissa noin 8-10 minuuttia, tai kunnes ne ovat reunoiltaan hiukan kullankeltaiset. Keksit kyllä jähmettyvät jäähtyessään lisää, joten älä turhaan paista niitä liikaa! Kun keksit ovat jäähtyneet, sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa ja pirskottele sitä keksien päälle. Anna suklaan jähmettyä. Keksit säilyvät ilmatiiviissä rasiassa enintään 2 viikkoa.

2. SUKLAAKEKSIT
Suklaakeksien reseptin otin Elina Innasen uutukaisesta Vegaanin keittiössä -kirjasta enkä nyt kirjoita reseptiä tähän, sillä toivoisin että jokainen joka kirjasta on vähänkään kiinnostunut hankkisi sen käsiinsä, sillä tässä on vuoden ehdottomasti paras ruokakirja! Vegaaneille, vegeille ja miksei vähän piristystä sekasyöjänkin reseptiarkistoon!


3. OMENA-KANELITÄYTEKEKSIT (n. 10-15  kpl)
Halusin vegaanisten keksien pakettiin jotain raikasta ja jotain missä EI olisi suklaata. Omenamarmeladilla täytetyt keksit piristivät mukavasti kokonaisuutta. Keksit voi toki myös täyttää omatekoisella marmeladilla tai jonkin muun makuisella marmeladilla.

100 g maidotonta, suolatonta margariinia
½ dl tomusokeria
vajaa 2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
½ tl vaniljasokeria
½ tl kanelia

Täyte ja kuorrute
Omenamarmeladia
Tomusokeri-vesiseosta

Tarvikkeet: piparkakun muotoinen muotti ja halkaisijaltaan 1 cm kokoinen pyöreä muotti (tai vaihtoehtoisesti 1 cm pyöreä tylla)

Ota margariini reilu tuntia ennen leivontaa huoneenlämpöön pehmentymään. Vatkaa margariini pehmeäksi ja ilmavaksi n. 5 minuuttia sähkövatkaimella ja lisää sitten joukkoon tomusokeri, vaniljasokeri, kaneli ja suola vatkaten. Siivilöi myös jauhot joukkoon ja sekoita taikina lastalla tasaiseksi. Muotoile taikinasta littana pala ja kääri se kelmuun. Anna taikinan jähmettyä jääkaapissa tunnin verran. Ota taikina jääkaapista ja kauli siitä kevyesti jauhotetulla tasolla ohut levy. Ota keksimuotilla taikinasta paloja ja asettele ne leivinpaperoiduille pelleille. Ota puolista kekseistä sisus pois pienellä pyöreällä muotilla. Paista keksejä 175 asteisessa uunissa noin 7-8 minuuttia. Tarkkaile keksejä paiston aikana etteivät ne kärähdä ja tarvittaessa käännä pelti uunissa toisin päin paiston puolivälissä. Jäähdytä keksit ja sivele rei'ittömien pinnalle sitten marmeladia. Paina reiällinen kansikeksi marmeladikerroksen päälle. Kuorruta keksit halutessasi tomusokerilla. Keksit säilyvät ilmatiiviissä rasiassa huoneenlämmössä.

19. marraskuuta 2014

Moniviljaleipä

Huh, nyt on kyllä tullut pidettyä niin pitkä tauko blogista, että ihan päätä huimaa! Mitäs kaikkea tässä on nyt sitten tullutkaan leivottua? Isänpäivän suklaamacaron-leivoksista innostuneena leivoin vähemmän onnistuneita mansikkamacaroneja, joiden täyte oli niin vetistä että kuoret sulivat läpi. Sitten leivoin omalle miehelleni isänpäiväksi kolmikerroksisen suklaamoussekakun, jonka liivatteen korvasin vegegelillä hiukan epäonnistunein tuloksin. Enpä kuitenkaan aio luovuttaa, kyllä tästä vielä noustaan ja selätetään nämä konstikkaat hyytymisaineet! Hmm, mitäs muuta on tullut leivottua näiden lisäksi? No, leipää, tietenkin. Meidän perheen leipälaatikosta löytyy aina hapankorpun lisäksi mamman, eli minun, leipomaa leipää. Välillä se on ihan tuoretta ja pehmeää ja toisinaan taas koppuraista ja tämä silloin, kun tulee leivottua liian iso satsi eikä kaikkea syödä ajoissa. Tämä alla oleva leipä Teemun ja Markuksen leipäkirjasta on kuitenkin taatusti niin herkullinen että se katoaa heti parempiin suihin! Olen tehnyt tästä jo kaksi versiota: Ensimmäiseen versioon unohdin lisätä siemensekoituksen kokonaan (hups), joten siitä tuli varsinainen herkkuversio, mutta seuraavalla kerralla noudatin reseptiä tarkemmin. Molemmista versioista pidin todella paljon, mutta kyllä kaikissa leivissä hapanta ruisleipää lukuunottamatta saa minun mielestäni aina olla siemeniä joukossa, tuomassa suutuntumaa ja ravinteikkuutta! Alkuperäisessä reseptissä joukkoon lisättiin aika reilusti suolaa (3 tl), mutta muutin sen suosiolla enintään 2,5 teelusikalliseen, koska haluan voida tarjota leipiäni lapsellenikin!


Moniviljaleipä (2 kpl)

Siemensekoitus

0,5 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl kurpitsansiemeniä
2 rkl pinjansiemeniä
1 rkl kuivattuja marjoja (esimerkiksi karpaloita)
0,25 dl kaurahiutaleita
0,25 dl vehnäleseitä
1,5 dl vettä

Taikina

1,5 dl vehnähapanjuurta
6 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
1 dl ruissihtijauhoja
11 g kuivahiivaa 
2,5-3 tl hienoa suolaa
2,75 dl kylmää vettä

Sekoita kaikki siemensekoituksen ainekset kulhossa keskenään. Anna seoksen liota jääkaapissa vähintään kaksi tuntia. 

Mittaa kulhoon siemensekoituksen lisäksi kaikki taikinaan tulevat aineet vettä lukuunottamatta. Sekoita seos käsin tai yleiskoneella ja lisää vähitellen vettä.Taikina on sopivan kostea silloin, kun se tarttuu hieman kulhon pohjaan. Vaivaa taikinaa voimakkaasti reilu 15 minuuttia tai kunnes se on kiiltävää ja venyvää ja irtoaa kulhon pohjasta helposti. Anna taikinan levätä kulhossa liinalla peitettynä noin 30-45 minuuttia. 

Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile paloista jenkkifutiksen muotoiset palat, tai halutessasi myös muun muotoiset käyvät. Peitä leivät liinalla ja anna niiden kohota vielä noin 45 minuuttia kunnes ne ovat kooltaan kaksinkertaiset. 

Lämmitä uuni hyvissä ajoin 230 asteeseen. Tee leipien pinnalle muutama viilto terävällä veitsellä. Siirrä leivät sitten uunin alatasolle paistumaan. Kaada uunin pohjalle vettä tai laita vettä täynnä oleva metallinen desimitta uunin pohjalle - vesihöyry tekee leivän kuoresta rapean. Paista leipiä 230 asteessa 10 minuuttia. Laske lämpö sitten 215 asteeseen ja paista vielä 20 minuuttia. Ota sitten desilitramitta pois ja tuuleta uunia, jotta ylimääräinen höyry pääsee uunista pois. Paista leipiä tämän jälkeen vielä 5-10 minuuttia. Leivät ovat kypsiä kun ne pohjasta koputettaessa kuulostavat ontoilta. 
Jäähdytä leivät ritilällä liinalla peittämättä. 



9. marraskuuta 2014

Isänpäivän suklaamacaronit (gluteeniton)

Olen odottanut innolla tätä hetkeä: macaron-leivosten valmistusta! Jo vuoden verran ellen jo kauemminkin olen miettinyt ja "opiskellut" asiaa, mutta olen ajatellut näiden leivosten olevan sen verran vaikeita, että odotan suosiolla poikani olevan vanhempi. Nyt kuitenkin isänpäivän kunniaksi päätin leipoa näitä suklaata rakastavalle isälleni, ja pistinkin kaiken nippelitietoni peliin! Varsinainen resepti on Linda Lomelinon uudesta Sweet food and photography -kirjasta, joka nimestään huolimatta olikin alkuperäiskielinen, eli ruotsiksi. No, mitäpä ei macaron-leivosten vuoksi tekisi! Jos olin kerran jo vuoden päivät mietiskellyt asiaa ja kahlannut ties mitä oppaita niin kyllä minä yhden ruotsalaisen reseptin handlaisin surkealla lukioruotsillani läpi. Macaron-leivoksissa moni asia voi mennä pieleen, mutta onnekseni ja isäni iloksi voin kertoa että nämä ensimmäiset onnistuivat kyllä ihan täydellisesti! En ole vielä mikään pursotuksen maailmanmestari, joten joistakin macaron-kuorista tuli muita muhkeampia, mutta mitäpä pienistä. Kun pursotus oli hoidettu kunnialla loppuun sain alkaa pelätä kuorien paistamista, ja tuijotinkin prosessia nenä uunin ikkunassa kiinni. Puolet satsista paistui himpun verran pidempään ja nämä kuoret irtosivat leivinpaperista leikiten, mutta ensimmäinen satsi piti irrottaa ohuella lastalla ja ne jäivät enemmän pehmeiksi pohjasta. Kun macaronit olivat täytettynä olleet jääkaapissa yön yli, en kuitenkaan enää erottanut näiden paistojen eroa, vaan kaikista oli tekeytynyt sileän pintakuorensa alla meheviä ja suussasulavia! Kuin pieniä mutakakkuja, kuului kommentti tänään. 

Ohjeeksi macaronien leipomisesta haaveileville voin sanoa kannattaa seurata ohjetta prikulleen ja olla tarkkana ainesten mittaamisen ja siivilöimisen kanssa. Erittäin olennaista on myös marengin vatkaaminen, joten kannattaakin katsoa vaikka netistä videoita siitä, kuinka jämäkäksi valkuaiset ja sokeri vatkataan. Itse käytin erikoishienoa sokeria tavallisen kidesokerin sijaan, mutta lieneekö tämä pelkkää pilkun viilaamista, eiköhän se ihan tavallisellakin sokerilla suju... Kiertoilmauunissa en uskaltanut näitä paistaa, sillä yleensä sillä asetuksella minun uunini polttaa osan ja jättää osan raa'aksi. Sen sijaan lämmitin uunin ala- ja ylälämmöllä hyvissä ajoin niin aivan tasaisesti paistuivat. Alkuperäisohjeessa macaron-kuorien pinnalle ripoteltiin merisuolahiutaleita. Varmasti pikku suolalisä tekisikin näistä entistä maukkaampia, mutta kyllä nämä olivat aivan ihastuttavia aivan tällaisenaankin!


Suklaamacaronit (noin 25-30 kpl)

110 g munanvalkuaista (n. 3 kpl)
100 g mantelijauhetta
185 g tomusokeria
15 g tummaa kaakaota
4 rkl kidesokeria
(1 rkl hiutalesuolaa)

Täyte
100 g tummaa suklaata (n. 70% kaakaopitoisuus)
1 dl vispikermaa
1 rkl voita

Leipomista edeltävänä päivänä erottele valkuaiset keltuaisista. Laita valkuaiset keskikokoiseen puhtaaseen ja kuivaan kulhoon ja peitä kelmulla. Jätä huoneenlämpöön seuraavaan päivään eli leipomiseen asti.
Leivinpaperoi kaksi peltiä. Leivinpaperi kannattaa leikata juuri sopivan kokoiseksi ja sen päälle voi vaikka asettaa kirjoja painoksi, jotta se pysyy mahdollisimman suorana. 
Seuraavana päivänä sekoita mantelijauhe, tomusokeri ja kaakao monitoimikoneessa. Jos mantelijauho on karheaa voit jauhaa tämän kuivien ainesten seoksen terällä varustetussa monitoimikoneessa. Siivilöi seos sitten kulhoon. Vispaa kananmunan valkuaiset ja lisää kidesokeri joukkoon vähitellen, ruokalusikallinen kerrallaan. Vispaa seosta kunnes se on paksua, muttei kuitenkaan yhtä jämäkkää kuin marenki. Sihtaa sitten kuivat ainekset joukkoon kahdessa erässä ja sekoita ne varovasti joukkoon esimerkiksi nuolijalla. Sekoita seosta niin ettei se ole liian löysää tai liian jämäkkää: voit testata seoksen koostumusta tiputtamalla pienen pisaran leivinpaperille. Jos pisaran huippu laskeutuu hetken päästä alas, seos on sopivaa. Siirrä seos pursotuspussiin, jossa on pyöreä tylla. Pursota leivinpaperille pieniä reilu 2 euron kokoisia kekoja. Pursotuksen jälkeen kopauta peltiä muutama kerta pöydän pintaa vasten, jotta mahdolliset ilmakuplat häviävät. Anna pursotusten sitten levätä pelleillä noin yhden tunnin ajan - jos ripottelet macaron-kuorien pinnalle hiutalesuolaa, tee se noin 20 minuutin levon jälkeen ja anna pursotusten sitten olla vielä 40 minuuttia. Lämmitä uuni 150 asteeseen ja laita 1 pelti kerrallaan paistumaan uunin keskitasoon. Anna macaron-kuorien jäähtyä jonkin aikaa ja irrota ne sitten varovaisesti. 
Valmista suklaatäyte pilkkomalla suklaa pieniksi paloiksi. Lämmitä voita ja kermaa pienessä kattilassa melkein kiehumispisteeseen, ja kaada se sitten pilkotun suklaan päälle. Anna seoksen seistä muutama sekunti ja sekoita sitten kunnes suklaa on kokonaan sulanut. Anna suklaatäytteen jäähtyä huoneenlämmössä tai jääkaapissa, jos haluat nopeuttaa prosessia. Kun suklaa on jähmettynyt mutta vielä pursotettavaa, täytä pursotinpussi suklaalla ja pursota se puolille kuorista. Suklaan voi myös levittää, mutta macaron-kuoret ovat herkkiä rikkoutumaan, joten ole tarkkana! Täytetyt macaronit kannattaa siirtää ilmatiiviiseen rasiaan ja säilyttää jääkaapissa ainakin yhden vuorokauden ajan mehevöitymässä ennen tarjoilua! 




5. marraskuuta 2014

Suolakinuskimunkit

Kotoilijaleipuri on tullut tiensä päähän. 
Siirry UUTEEN BLOGIIN TÄSTÄ! 


Aina kun pikkusiskoni tulee käymään, on aika herkutella! Mitähän kaikkia erilaisia ihania leipomuksia me olemmekaan yhdessä maistelleet? Tuoreimpana vaatimattoman näköinen mutta kirpsakan makuinen tyrnijuustotorttu, laiskan päivän nopeat mantelimassa-puolukkaruudut, aivan älyttömän herkulliset ja suussasulavat toffeesuklaaleivokset, "tää on aivan ihanaa" ja kesäistä mansikkasemifreddoa sekä aiheeseen liittyen tietenkin myös supermakeat mansikkamunkit! Hmm, onkohan tämä ihan normaalia vai onko minulla joku alitajuinen pakonomainen tarve saada solakka siskoni lihomaan?! Olipa syy mikä tahansa, sen nojalla herkuttelimme tiistaina taas oikein olan takaa. Inspiroiduin Doughnuts -nimisestä kirjasta ja sen suolakinuski munkeista, mutta en sen sijaan jaksanut inspiroitua keksimään ylimääräiselle kinuskille muuta käyttötarkoitusta, joten sovelsin reseptin suuremmaksi ja kananmunattomaksi. Tämän lisäksi onnistuin jotenkin muotoilemaan munkeista täysin pyöreitä, mutta jos sinä haluat enemmänkin berliininmunkin tapaisia munkkeja, muista painaa juuri muotoiltuja palleroita vähän littaan. 

No, miltäs nämä sitten maistuivat? Taivaallisilta! Kinuski sellaisenaan ei juurikaan innosta minua, mutta suolakinuski onkin ihan eri ulottuvuudesta. Nämä olivat niin hyviä että varmaankin me kaikki saimme viettää loppupäivän kaksinkerroin kävellen ylensyönnin seurauksena. Nami nam!



Suolakinuskimunkit (n. 16 kpl)

4 dl lämmintä maitoa
1 pss (7 g) kuivahiivaa
n. 7-8 dl erikoisvehnäjauhoja
50 g sokeria
50 g huoneenlämpöistä voita
ripaus suolaa

Täyte
1 tlk kondensoitua maitoa tai sama määrä valmiiksi keitettyä kinuskia
1 tl suolaa

Pinnalle
n. 1,5 dl erikoishienoa sokeria
ripaus suolaa

Uppopaistamiseen
1-1,5 l rypsiöljyä tai muuta uppopaistamiseen sopivaa rasvaa

Aloita kinuskimunkkien valmistaminen kinuskitäytteestä. Laita kondensoidun maidon tölkki kattilaan. Laita kattilaan niin paljon vettä, että tölkki peittyy kokonaan. Lämmitä kattilan vesi kiehuvaksi ja anna sen hiljaa poreilla noin 1,5-2 tuntia. Anna tölkin tämän jälkeen jäähtyä rauhassa. Kun tölkki on jäähtynyt, voit avata sen ja sekoittaa kinuskin joukkoon suolan.

Valmista munkkitaikina lämmittämällä maito 45 asteiseksi (kädenlämpöistä lämpimämmäksi) ja lisää joukkoon sokeri, suola ja hiiva. Sekoita maitoa esimerkiksi vispilällä kunnes seos kuplii. Lisää joukkoon vehnäjauhot vähitellen ja loppupuolella myös huoneenlämpöinen voi. Vaivaa taikinasta kiinteä ja kimmoisa. Anna taikinan nousta peitettynä noin 1 tunnin ajan. Jaa taikina n. 16 osaan ja muotoile kustakin palasta pyöreä pallero. Anna taikinapalleroiden kohota peitettynä noin 30 minuuttia. Sillä aikaa kun munkit kohoavat, laita rypsiöljy isoon kattilaan ja lämmitä se 160 asteiseksi. Kun munkit ovat kohonneet ja öljy on riittävän lämpöistä, laske muutamia munkkeja kerrallaan reikäkauhalla öljyyn paistumaan. Paista munkkeja noin 4 minuuttia per puoli. Nosta kullankeltaisiksi paistuneet munkit esimerkiksi talouspaperin päälle valumaan. Sekoita laakeassa lautasessa erikoishieno sokeri ja ripaus suolaa ja kierittele vielä lämpimät munkit sokerisuolaseoksessa. Kun munkit ovat kunnolla jäähtyneet, täytä ne kondensoidusta maidosta keitetyllä kinuskilla, johon on sekoitettu 1 tl suolaa. Tarjoile täytetyt munkit mielellään samantien!



26. lokakuuta 2014

Raparperimuffinit rahkataikinasta

Tämä on jo toinen kerta kun julkaisen blogissani reseptin raparperimuffineihin! Pitänee hieman skarpata ja varioida enemmän..! Tai sitten kirpsakka raparperi ja makea vanilja vain sopivat täydellisesti muffinsseihin! Nämä herkkupalat bongasin Kuppikakut ja muffinit -kirjasta (sarjasta pieni makea kirja). Leivoin nämä muffinssit pienen 1v 7kk poikani kanssa, joka luultavasti päivänä minä hyvänsä ottaa keittiön täysin haltuunsa ja päästää minut eläkkeelle tästä leipomishommasta, sen verran varmat otteet hänellä oli! Näistä muffinsseista tuli juuri sellaisia kuin pitikin, pehmeitä ja sekä makeita että happamia! Piristystä sateiseen syyspäivään...



Raparperimuffinit rahkataikinasta (12 isoa muffinssia)

300 g raparperia (tuoretta tai pakastettua, pieninä paloina)
3 kananmunaa
115 g voita
1 vaniljatanko
135 g (n. 1½ dl) sokeria
hyppysellinen suolaa
135 g (n. 2 dl) vehnäjauhoja
40 g vaniljakreemijauhetta
100 g maitorahkaa (20% rasvaa)

Voiteluun
voita ja korppujauhoja
Pinnalle
tomusokeria

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Jos paistat muffinit muffinipellin koloissa, voitele ja korppujauhota pellin syvennykset. Erottele keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja siirrä vaahto sitten jääkaappiin. 
Sulata voi kattilassa tai mikrossa ja jätä jäähtymään. Vatkaa keltuaiset, sokeri, vaniljan siemenet ja suola kuohkeaksi. Sekoita erillisessä kulhossa vehnäjauho ja vaniljakreemijauhe ja lisää kuivat aineet sitten keltuaisvaahtoon. Lisää seuraavaksi joukkoon jäähtynyt voi ja rahka. Kääntele lopuksi hyvin varovaisesti sekaan valkuaisvaahto ja pieneksi paloiteltu raparperi.

Paista muffinsseja uunin keskiosassa noin 30 minuuttia. Anna niiden jäähtyä ritilällä ja siivilöi pinnalle sitten tomusokeria. Muffinit ovat parhaimmillaan tuoreena tai leipomispäivänä, mutta ne säilyvät ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa muutaman päivän. 








25. lokakuuta 2014

Mantelimassa-puolukkaruudut + mantelimassan tee-se-itse!

Lienekö merkki aikuistumisesta vai mistä, mutta huomaan usein himoitsevani leivonnaisia, joissa on mantelia. Torstaiaamu sujui perhekerhon merkeissä, jonne eräs ihana leipuriäiti oli tuonut toscakakkua. Mantelivaihde jäi minulle selvästikin päälle, olihan kakku ollut niin herkullista, joten päätin vielä illalla pyöräyttää kotona nämä helpot ja nopeat mantelimassa-puolukkaruudut. Resepti on tuoreesta Kotileipurin parhaat -kirjasta, jossa on ihania, perinteisenoloisia leivonnaisia. Puolukan ja mantelin yhdistelmä kummastutti minua ensin, mutta lopputulosta maistaessani huomasin, että nämä aineethan sopivat oikein mainiosti yhteen! Tämä onkin oiva pelastus jos tekee mieli tehdä jotain nopsaa. Silloin kannattaa kyllä ostaa kaupasta valmista mantelimassaa, mutta marttahenkisenä ihmisenä minun oli tietenkin pakko tehdä sekin itse...! Mantelimassan tekeminen ei todellakaan ole mikään vaikea juttu, varsinkin jos käyttää valmista mantelijauhoa. Itse kalttasin mantelit, annoin niiden kuivahtaa ja jauhoin ne sitten monitoimikoneessa jauheeksi - todella kätevää! Mantelimassan ohjeen bongasin Sokerikokin parhaat -kirjasta, johon kannattaa kyllä ehdottomasti tutustua jos aikoo taiteilla itse tehtyjä herkkulahjoja jouluksi...



Mantelimassa-puolukkaruudut (noin 20 kpl)

500 g mantelimassaa
200 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
6 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Päälle
3 dl puolukoita
2 rkl sokeria

Sekoita mantelimassa ja voi vatkaimella tai yleiskoneessa. Lisää kananmunat yksitellen ja anna koneen käydä vielä hetki. Yhdistä erillisessä kulhossa vehnäjauhot ja leivinjauhe ja lisää ne sitten mukaan joukkoon, vatkaa muutama sekunti kunnes ainekset ovat sekaisin. Levitä taikina pienehköön (n. 20 x 30 cm) voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Ripottele pinnalle puolukat ja sokeri. Paista piirasta 175 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä ja leikkaa se sitten neliöiksi. 


Itsetehty mantelimassa (n. 500 g annos)

200 g mantelijauhoja (voit myös jauhaa kaltatut tai kuorelliset mantelit itse)
300 g tomusokeria
1 kananmunan valkuainen (koko valkuaista ei välttämättä tarvita!)

1. Vatkaa valkuainen kulhossa kuohkeaksi. Sekoita keskenään mantelijauhe ja tomusokeri.

2. Lisää valkuaista vähitellen manteli-tomusokeriseokseen vain sen verran kuin on välttämätöntä. 

3. Vaivaa mantelimassasta yhtenäinen pallo. Älä kuitenkaan vaivaa liikaa, sillä silloin massa murenee. Kääri tuorekelmuun ja säilytä jääkaapissa käyttöön asti!

16. lokakuuta 2014

Hapanjuuripatongit


Ruoka-aika lähestyi, mutta jääkaapista löytyi kauhukseni vain pieni annos kasvissosekeittoa ja vähän halloumijuustoa. Kurnivilta mahoilta säästyttiin kun keksittiin yksissä tuumin pojan kanssa leipoa patonkeja, ensimmäistä kertaa tietenkin! Leila Lindholmin Vielä yksi pala ja uskollinen Kotileipuri -teos kilpailivat siitä, kumman reseptiä käyttäisimme. Leilan siemenpatonki houkutteli, mutta lopulta päädyimme vehnähapanjuureen leivottuihin patonkeihin, koska, no, miksípäs ei. Kun jääkaapista kerran sellainen juuri löytyy, niin onhan sitä käytettävä. Kompensoimme päätöstämme lisäämällä taikinaan hiukan pellavansiemenrouhetta. Jos terveellisempiä känttyjä kaipaa, voi vehnäjauhoista ainakin osan korvata täysjyväjauhoilla, tai vaikka kaikki, vaikkakin omalla vastuulla. Me neljän seinän sisällä luuhanneet nuhanenät emme jaksaneet paljoakaan tällä kertaa improvisoida, mutta patongeista tuli heti ensiyrittämällä todella rapeita ja maukkaita! Oma yksityinen ruokakriitikkoni, aviomieheni, antoi näille armollisesti 5-/5 arvosanaksi, heh heh. Patongin paistamisessa olennaisinta varmaankin on juuri tuo paisto: uunin on oltava todella kuuma ja mielellään kiertoilmalla, jotta pinta paistuu rapeaksi, mutta sisus jää ihanan pehmeäksi. Nam! 



Hapanjuuripatongit (4 kpl)

25 g hiivaa
5 dl kädenlämpöistä vettä
1½ dl vehnähapanjuurta
2 tl suolaa
½-1 dl pellavansiemeniä tai pellavansiemenrouhetta
1,3-1,4 dl erikoisvehnäjauhoja tai hiivaleipäjauhoja

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, hapanjuuri, pellavansiemenet ja suurin osa vehnäjauhoista. Vaivaa taikinaa voimakkaasti, kunnes se on tasaista ja lisää vähitellen loput tarvittavat vehnäjauhot. Kohota taikinaa liinan alla lämpimässä paikassa n. 1 tunnin ajan. Kumoa taikina sitten jauhotetulle tasolle ja jaa neljään osaan. Painele taikinasta pitkulaisia suorakaiteita ja kääri suorakaiteet sitten rullalle niin, että ne ohentuvat päistään. Nosta näin muotoillut patongit pellille leivinpaperin päälle. Tee leipiin terävällä veitsellä vinoviiltoja tai yksi iso viilto pituussuunnassa. Kohota leipiä peittämättä noin 10 minuuttia. Lämmitä uuni 275 asteeseen. Siirrä leivät uunin keskiosaan paistumaan ja paista 15-20 minuuttia. Jäähdytä patongit ritilällä peittämättä. Syö patongit mielellään paistotuoreena, mutta voit halutessasi myös pakastaa ne, 2-3 kuukaudeksi. Lämmitä sulatetut patongit uunissa jotta ne saavat jälleen rapean pinnan. 




13. lokakuuta 2014

Kolmen suklaan cookiet

Kotoilijaleipuri on tullut tiensä päähän. 
Siirry UUTEEN BLOGIIN TÄSTÄ! 

Nyt voin ylpeästi kertoa että olen leiponut "best cookies I've ever had", siis ihanan ystäväni sanoin! Resepti on peräisin Mmm... Suklaa -kirjasta, joka taitaakin olla se ihan ensimmäinen omistamani leivontakirja, suklaata rakastavalta mieheltäni lahjaksi saatu... Näitä tosiaan kolmea eri suklaata sisältäviä keksejä on tullut leivottua nyt kaksi kertaa, mutta leivontakertojen välissä ehti tupsahtaa muutama vuosi. Reseptin viereen olin tuhertanut viisi tähteä. Ja ihan yhtä hyviä olivat kuin muistinkin! Ja suuria! Niin sanotusti vahingossa vetäisin näitä naamaan kaksi kappaletta putkeen, ja ähkyhän siitä kehkeytyi. Eivät ole pienuudella pilattuja, mutta eivätpä myöskään ulkonäöltään ihan hehkeimmästä päästä. Varmaan jos kekseihin valtavien suklaapalojen sijaan upottaisi Smartieseja tai jotain muuta hauskemman väristä, lopputuloksena olisi kaunis keksi. (Mutta kuka semmoisesta nyt välittää, syötäväksihän nämä on tarkoitettu!) Tuhteja, suuria ja lohdullisia suklaacookieita, mikähän olisikaan parempi syysherkku?


Kolmen suklaan cookiet (12 kpl)

225 g pehmeää voita
1,5 dl hienoasokeria (korvasin osan fariinisokerilla)
1 keltuainen kevyesti vatkattuna
10 tippaa vanilja-aromia
4,5 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
ripaus suolaa (pienempi, jos käytit suolattua voita)
85 g maitosuklaarouhetta
85 g valkosuklaarouhetta
120 g tummaa suklaata karkeasti pilkottuna (vähintään 50% kaakaopitoisuus, itselläni 70%)


Lämmitä uuni 190 asteeseen ja leivinpaperoi kaksi peltiä. Vatkaa kulhossa pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi. Lisää vatkaten keltuainen ja vanilja-aromi. Erillisessä kulhossa yhdistä kuivat aineet eli vehnäjauhot, kaakaojauhe ja suola. Sihtaa ne joukkoon ja sekoita tasaiseksi lastalla tai lusikalla. Jos seos vaikuttaa liian jauhomaiselta, voit lisätä tilkan maitoa. Sekoita joukkoon valko- ja maitosuklaarouhe. Muotoile sitten keksimassasta 12 isoa pyörykkää ja asettele ne pelleille kauaksi toisistaan, 6 kpl per pelti. Paina palleroita hieman litteämmiksi ja paina niihin tumman suklaan palaset. Paista keksiä 12-15 minuuttia. Anna keksien sitten jäähtyä pelleillä noin 10 minuuttia ja siirrä sitten ritilälle jäähtymään kunnolla. Jäähtyminen ja jähmettyminen saattaakin kestää tovin, sillä näissä herkkupaloissa on niin paljon suklaata...

Juuri uuniin menossa...


7. lokakuuta 2014

Suklaasärökeksit

Ei ollut mitään mahdollisuutta sivuuttaa näitä ruisleivän näköisiä suklaakeksejä, ehei! Martha Stewartin todella kattava Cookies-kirja on täynnä jos mitäkin keksiä jokaiseen makuun, mutta näiden "soft and chewy" -kategoriaan laitettujen suklaakeksien näkeminen kyllä pysäytti. Ruisleipä. Suklaakeksi. Loistava idea! Mieleni olisi tehnyt leipoa tästä keksimassasta yksi jättiläismäinen, oikeasti ruisleivän kokoinen keksi, mutta mitähän siitäkin olisi tullut... Rapea kuori ja mutakakkumainen sisus? Ei kuulosta kovin pahalta... Näiden keksien leipominen on superhelppoa, ne maistuvat mainiolta, mutta ne kyllä kannattaa tarjoilla aika pian paistamisen jälkeen. Näiden kuvien ottamista viivyttelin puolisen tuntia, mutta jo siinä ajassa tomusokeri alkoi jo vähän sulaa ja ihana jauhoinen ruisleipä -efekti kadota. Stewartin Marthan ohjeen mukaan näitä olisi tullut "5 tusinaa", mutta koska se kuulosti aivan liian suurelta määrältä kahdelle ihmiselle, leivoin pienemmän satsin. Alla puolitettu annos. Resepti on muunnettu unsseista ja kupeista (cups), joten myös omaa järkeään saa käyttää: jos taikina vaikuttaa juoksevalta, lisää jauhoja ja jos se taasen on liian jähmeää, lisää maitoa. Yksinkertaista! Vaikein vaihe näiden keksien leipomisessa onkin kaiketi se, että taikinan pitää antaa jähmettyä jääkaapissa 1-2 tuntia... Ja se taikina maistuu niin hyvältä!


Suklaasärökeksit eli Chocolate Crackles (n. 2-3 pellillistä)

115 g tummaa suklaata (n 70%)
1,5 dl vehnäjauhoja
reilu 0,5 dl tummaa kaakaojauhetta
1 rkl leivinjauhetta
ripaus suolaa
60 g huoneenlämpöistä voita
1,75 dl fariinisokeria
1 kananmuna
1 tl vanilja-aromia
vajaa 0,2-0,5 dl maitoa

Pyörittelyyn
Sokeria
Tomusokeria

Sulata suklaa varovaisesti mikrossa tai vesihauteessa ja jätä sivuun jäähtymään. Sihtaa isossa kulhossa yhteen vehnäjauhot, kaakao, leivinjauhe ja suola.

Vatkaa sähkövatkaimella huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi ja vaahtomaiseksi, noin 2-3 minuuttia keskiteholla. Lisää kananmuna ja vanilja sekä sulatettu, jäähtynyt suklaa. Sekoita hitaimmalla teholla mukaan myös kuivat ainekset ja maito vuorotellen. Tarkkaile samalla taikinan koostumusta: sen on tarkoitus olla hiukan jähmeää. Kun taikina vaikuttaa hyvältä, peitä se tuorekelmulla ja siirrä jääkaappiin jähmettymään 1-2 tunniksi.

Esilämmitä uuni 175 asteeseen. Pyörittele jähmettyneestä taikinasta pieniä (3-4 cm halkaisija) palleroita. Kierittele ne ensin kidesokerissa ja sen jälkeen paksulti tomusokerissa. Asettele pallerot leivinpaperoiduille pelleille, jätä väliin hiukan leviämisvaraa. Paista keksejä kunnes niiden pinta halkeilee, noin 14 minuuttia. Jäähdytä leivinpaperoidulla ritilällä. Tarjoile mahdollisimman pian, mikäli vaikuttaa siltä, että tomusokeri alkaa sulaa. Keksejä voi kuitenkin säilyttää ilmatiiviissä rasiassa huoneenlämmössä maksimissaan 3 päivää.


5. lokakuuta 2014

Kookoskierteiset browniet

Suklaa ja kookos ovat ainakin minun mielestäni ihan lyömätön yhdistelmä! Kun pienenä kaikki kaverit halusivat lauantai-karkkipusseja ja kirpeitä aakkosia, minä valitsin karkkihyllystä usein kaikista mieluiten Bounty-suklaapatukan. Tässä herkkupatukassahan on kylläkin maitosuklaata, mutta nämä kookosbrowniet tein maidottomana versiona käyttämällä maidotonta margariinia ja kuohukerman tilalla kookoskermaa. Vegaaninen muunnelma olisikin sitten jo vähän monimutkaisempi juttu, sillä tähän herkulliseen, makeaan ja aika täyttäväänkin brownieen tulee yhteensä 12 kananmunaa, huh. Leivoin tätä Leila Lindholmin Vielä yksi pala -kirjasta poimittua reseptiä 3/4 kokoisen annoksen kirkon perhekerhon äideille, ja paloja jäi siltikin vielä yli - niin täyttävää tämä oli. Kehoitan siis uskaliaasti puolittamaan reseptin mikäli et aio tarjoilla tätä yli kymmenen ihmisen porukalle! 


Kookoskierteiset browniet (1 pellillinen, 24 palaa)

500 g pehmeää voita tai margariinia 
2 dl sokeria
2 rkl vaniljasokeria
2 dl tummaa kaakaojauhetta
1 dl vaaleaa siirappia
1 tl suolaa
8 kananmunaa
2½ dl vehnäjauhoja

Kookostaikina
4 rkl sokeria
2 dl kuohukermaa (maidottomaan versioon käytä esimerkiksi kookoskermaa)
6 dl kookoshiutaleita
4 kananmunan valkuaista
½ rkl vaniljasokeria

Erottele kookostaikinaa varten valkuaiset keltuaisista. Ota kananmunat, valkuaiset ja voi huoneenlämpöön 1-2 tuntia ennen leipomista. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla tai voitele se voilla.
Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Brownietaikinaa varten vatkaa isossa kulhossa voi, sokeri ja vaniljasokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon kaakaojauhe, siirappi ja suola. Sekoita joukkoon kananmunat yksi kerrallaan ja kääntele lopuksi varovasti joukkoon vehnäjauhot.

Kookostaikinaa varten sekoita sokeri, kuohukerma, kookoshiutaleet, munanvalkuaiset ja vaniljasokeri kulhossa. Levitä brownietaikina sitten pellille ja nosta kookostaikina lusikalla sen päälle. Marmoroi taikina vetämällä veitsellä pohjaa myöten pyöreitä kuvioita molempien taikinakerrosten läpi. Kypsennä kakkua sitten uunin keskiosassa noin 25 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla: brownien kuuluu jäädä sisältä hieman tahmeaksi. Jätä kakku jäähtymään ja leikkaa se sitten ruuduiksi.


4. lokakuuta 2014

Nyhtöpulla eli pull apart -bread

Kotoilijaleipuri on tullut tiensä päähän. 
Siirry UUTEEN BLOGIIN TÄSTÄ! 

Tänään 4. lokakuuta vietetään kansallista korvapuustipäivää, ihanaa! Nämä pull apart -pitkot leivoin jo muutama päivä sitten, mutta "onneksi" elämä on ollut niin hektistä viime päivinä, että saan leipomukseni postattua blogiini juuri tänään! Nyhtöpullaan törmäsin ensimmäistä kertaa Leivotaan -lehden tämän vuoden 5. numerossa (jossa myös hyvät vaihekuvat!), mutta niin sanotun viimeisen niitin laukaisi Joy the Baker -blogista bongattu herkullisen näköinen pitko! Korvapuustien syömistä rakastan koko sydämestäni, mutta joskus tuntuu että pullan leipomispäivinä koko keittiön ja olohuoneen alue on aivan jauhossa ja kaikki pinnat tahmeita taikinasta. Niinpä olen erittäin kiitollinen siitä, että joku on keksinyt nyhtöpullan, voi miten helppoa elämä tämän jälkeen onkaan! Jos ei jaksa tai ehdi väkertää niitä kahta-kolmeakymmentä erillistä pullaa, voi pyöräyttää kaksi nyhtöpullapitkoa paljon pienemmällä vaivalla. Luulenpa myös, että vuoan ansiosta pullataikina säilyy erityisen mehevänä... Vääntelin ja kääntelin muutamaa nyhtöpullareseptiä päässäni ja päädyin leipomaan kaksinkertaisen määrän tuota alla olevaa reseptiä mukaillen. Poikkeuksellisesti en ottanut mukaan kardemummaa, mutta jos joku nyt älähtää närkästyksestä, niin voin kertoa että vaniljan voi toki korvata samalla määrällä jauhettua kardemummaa! Pitkojen pinnat voi kukin myös koristella täysin oman mielensä mukaan, perinteisesti vaikka mantelilastuilla tai tomusokerihunnulla tai sitten vetää hatusta jotain ihan uutta ja jännää! 


Nyhtöpulla (1 kpl, 1½ litran leipävuokaan)

25 g hiivaa
2 dl kädenlämpöistä maitoa 
ripaus suolaa
½ dl sokeria
1 tl vaniljauutetta tai -aromia
1 kananmuna
50 g huoneenlämpöistä voita
n. 6-7 dl vehnäjauhoja

Täytteeksi
1 dl voisulaa
Sokeria oman maun mukaan (itse pistin reilusti...)
1-2 tl kanelia
1 tl muskottipähkinää

Voiteluun ja pinnalle
Voisulaa
Raesokeria 

tai

Tomusokeri-vesi-seosta
Liota hiiva maitoon ja lisää joukkoon sokeri, kananmuna, suola ja vanilja. Lisää vehnäjauhoja vähitellen ja sekoita/vaivaa samalla. Loppupuolella lisää myös huoneenlämpöinen voi. Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi, noin 30-45 minuuttia. Kauli taikina sitten suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Voitele levy voisulalla (tai huoneenlämpöisellä, pehmeällä voilla) ja ripottele pinnalle sokeri, kaneli ja muskottipähkinä. Leikkaa suorakaide kuudeksi yhtä leveäksi suikaleeksi ja pinoa nämä suikaleet sitten päällekkäin. Leikkaa päällekkäin asetellut taikinapalat vielä kuuteen osaan, jolloin sinulla on kuusi kuuden taikinapalan pinoa. Asettele nämä pinot poikittain voideltuun tai leivinpaperoituun leipävuokaan. Peitä liinalla ja anna kohota n. 30 minuuttia. Laita pullavuoka sitten 200 asteiseen uuniin paistumaan. Alenna lämpö heti 180 asteeseen ja paista noin 30-40 minuuttia. Pulla saattaa tummua pinnaltaan, mutta se ei haittaa, sillä ainakaan silloin se ei jää sisältä raa'aksi. Voit halutessasi peittää pinnan esimerkiksi foliolla tai leivinpaperilla, jos tuntuu että se tummuu liiaksi. Anna nyhtöpullan jäähtyä hetken aikaa ja voitele se voisulalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Vaihtoehtoisesti voit antaa pullan jäähtyä melkein kokonaan ja levittää sen pinnalle sitten sakeaa tomusokeri-vesi-seosta. Tarjoile paistopäivänä! Nyhtöpullan voi myös pakastaa (vuoassaan tai ilman), mutta parhaimmillaan se on vielä lämpimänä uunista tullessaan! 



1. lokakuuta 2014

Siemenbagelit


Jokin siinä rinkulaisessa muodossa vaan aina jaksaa innostaa. Bagelit ja donitsit, molempia tekisi jatkuvasti mieli. Bagelien leipomisesta haaveilin luultavastikin jo muutamia vuosia sitten, mutta vasta nyt pääsin toteuttamaan unelmani. Työlästä oli, mutta kaiken vaivan arvoista: vedessä keitetyt oudonmuotoiset rinkularönkylät muuttuivat uunissa siemenkerroksen alla ihanan sitkeiksi ja rapeapintaisiksi, juuri sellaisiksi kun bagelien kuuluukin olla. Tämä ensimmäinen bagelikokemukseni on aika perinteinen, käytinhän bagelien pinnalla vain seesamin- ja unikonsiemeniä, mutta näitä ihanuuksia leipoessa kaiketi vain mielikuvitus on rajana ja bageleita löytyykin jos mihinkin lähtöön: suolahiutaleilla, juustolla, sipulilla, yrteillä, marjoilla, suklaalla... Joku toinen kerta sellaista sitten! Nyt taidan pitää pienen tauon tästä, ainakin siihen asti, että oma poikani voi auttaa minua taikinan pyörittelyssä muutenkin kuin maistelemalla sitä...








Siemenbagelit (12 kpl)

25 g hiivaa
5 dl kädenlämpöistä vettä
vajaa 1 rkl suolaa
2 rkl hunajaa
12-13 dl erikoisvehnäjauhoja

Kananmunaa, maitoa tai vettä voiteluun
Seesaminsiemeniä ja unikonsiemeniä pinnalle



Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää joukkoon suola ja hunaja. Lisää suurin osa vehnäjauhoista ja vaivaa taikinaa jauhoja vähitellen lisäten. Vaivaa taikinaa kunnes siihen syntyy kunnon sitko ja jätä se sitten liinan alle nousemaan noin 40-50 minuutiksi tai kunnes se on kaksinkertaistunut kooltaan. Kumoa taikina jauhotetulla pöydälle tai leivonta-alustalle ja vaivaa taikina pitkulaksi. Leikkaa taikina 12 samankokoiseen palaan ja muotoile paloista pallot. Tee jokaiseen palloon keskelle reikä sormella ja pyörittele rinkuloita sormesi ympärillä, kunnes muodostuu tasainen rinkula. Jätä rinkulat kohoamaan esimerkiksi öljytylle leivinpaperille (jotteivät ne tartu pintaan kiinni) noin 45 minuutiksi. Laita laakeaan kattilaan sen verran vettä, että pari bagelia mahtuu kiehumaan sinne kerrallaan. Laita vesi lämpenemään niin, että se on kiehuvaa kun bagelit ovat kohonneet tarpeeksi. Keitä sitten muutamaa bagelia kerralla vedessä 1-2 minuutti per puoli. Nosta bagelit halutessasi keittiöpyyhkeelle kuivahtamaan, tai sitten voit nostaa ne heti leivinpaperoidulle pellille (ja voidella ne) ja ripotella niiden pinnalle reilusti siemeniä. Paista bagelit esilämmitetyssä uunissa 175 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes ne ovat kullankeltaisia ja kypsiä myös keskeltä. Bagelit kannattaa syödä heti paistamisen jälkeen, mutta jos aiot säilyttää niitä pidempään, kannattaa ne pakastaa. Pakkasessa ne säilyvät n. 3 kuukautta.




28. syyskuuta 2014

Bostonilainen omena-pekaanipiiras

Uhosin etten heittäisi saamistani omenakassillisista yhtäkään omppua pois, vaan hyödyntäisin niistä jokaisen. Ja näin teinkin! Hilloa, sosetta, omenavälipaloja, 3 erilaista omenapiirakkaa. Aivan klassisista klassisin leipomani apple pie tosin näytti sen verran rumalta, etten sitä blogiin viitsinytkään lisätä. Asia piti korjata, mutta tällä kertaa aivan umpinaisen taikinakuoren sijaan teinkin piiraspäällisen taikinasuikaleista. Resepti on kenenkäs muun kuin ihanan Leila Lindholmin käsialaa, kirjasta Vielä yksi pala. Vielä kertaakaan en ole tämän kyseisen rouvan yhteenkään reseptiin pettynyt! Aitoja makuja, laadukkaita raaka-aineita, paljon voita ja paljon sokeria, niillä ei voi epäonnistua! Tämäkin piirakka oli varsin maukas, vaikka aluksi epäilinkin omenan, pähkinän ja rusinoiden välistä harmoniaa. Piirakan paiston kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei taikina jää pohjasta löysäksi - täyte on nimittäin sen verran mehukas!


Bostonilainen omena-pekaanipiiras (n. 8 annosta, 24 cm piirakkavuoka)

Murotaikinapohja
150 g kylmää voita kuutioituna
4 dl vehnäjauhoja
½ dl tomusokeria
1 kananmuna
½ rkl kylmää vettä

Täyte
12 isoa omenaa 
50 g voita
1½ dl fariinisokeria
2 tl kanelia
200 g mantelimassaa
1 sitruunan mehu
100 g kokonaisia kuorittuja pekaanipähkinöitä
1 dl rusinoita

Voiteluun
1 kananmuna 
1 rkl maitoa
1 rkl raesokeria (itse käytin myös tummaa muscovadosokeria)


Valmista ensimmäisenä murotaikinapohja. Nypi kylmä kuutioitu voi ja vehnäjauhot sekä tomusokeri keskenään pieniksi muruiksi. Lisää kananmuna ja vesi ja sekoita taikinaa juuri sen verran, että se kiinteytyy. Älä kuitenkaan vaivaa, jottei taikinaan synny sitkoa vaan se säilyy mureana. Peitä taikina tuorekelmulla ja jätä kylmään vähintään 30 minuutiksi. 

Jos aiot valmistaa mantelimassan itse, kannattaa se tehdä viimeistään tässä vaiheessa. 

Valmista sillä aikaa täyte. Kuori ja perkaa omenat ja pilko ne paksuiksi viipaleiksi. Paista omenaviipaleet (tarvittaessa kahdessa erässä) paistinpannulla voin, fariinisokerin ja kanelin kanssa, kunnes ne ovat pehmeitä. Kaada paistetut omenat toiseen astiaan jäähtymään. Lisää omenoiden joukkoon karkeaksi raastettu mantelimassa, pekaanipähkinät, rusinat ja sitruunamehu. Voitele halkaisijaltaan 24 cm piirakkavuoka. Jaa murotaikina kahteen osaan, toinen osa isompi kuin toinen. Kaaviloi isompi taikinanpala pyöreäksi kevyesti jauhotetulla pöydällä tai leivonta-alustalla. Kierrä taikina kaulimen ympärille ja siirrä se näin kaulimen avulla piirakkavuokaan. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille ja voitele sitten reunat kananamunan ja maidon seoksella. Kaada sitten omenatäyte taikinan päälle. Kaaviloi pienempi taikinan pala ja leikkaa se noin 1½ cm paksuiksi suikaleiksi ja asettele ne ruutukuvioksi piirakan pinnalle. Purista taikinasuikaleet piirakan reunoihin kiinni ja leikkaa ylimääräinen taikina reunoilta pois. Voitele piirakka lopulla kananmuna-maitoseoksella ja ripottele pinnalle raesokeria. Kypsennä piirakkaa esilämmitetyssä uunissa 180 asteessa 35 minuuttia tai kunnes se on kullanruskea. Tarjoile jäähtyneenä tai vielä lämpimänä. Jos piirasta jää yli, säilyy se jääkaapissa pari päivää, vaikkakin taikina menettää säilytyksessä mureuttaan. 


25. syyskuuta 2014

Syyspäivän porkkanakakku (maidoton)

Sain tänään suuren kunnian leipoa lähikirkkomme perhekerhoon äideille syötävää, kahvin ja teen kylkiäiseksi. Tiedän että joskus aamut tuppaavat olemaan niin hektisiä ja kiireisiä, etteivät kaikki äidit ehdi kummoista aamupalaa syödä, joten päätinkin pyöräyttää mammoille syötäväksi oikein tuhdin ja "terveellisen" porkkanakakun! Jokin tässä syksyisessä säässä ja sateen ainaisessa ropinassa kaiketi saa kaipaamaan jotain porkkanakakun tyyppistä herkkua. Pläräsin reseptiarkistojani ja blogeja täydellisen porkkanakakkureseptin toivossa ja sovelsin niistä mieleiseni. Kakku sinänsä on todella simppeli valmistaa, mutta pientä miettimistä vaati maidottoman (eli voittoman) voikreemin valmistaminen kakun pinnalle! Päädyin tekemään aika raikkaan ja tuhdinoloisen margariini-kreemin suolattomasta, maidottomasta margariinista. Tykkään voikreemistä ehkä henkilökohtaisesti enemmän kuin tästä, mutta tämä taitaa olla kyllä sitä rutkasti terveellisempää! Minun on välillä vähän vaikeaa välttää ylilyöntejä leivonnassa, ja lisäsinkin kakkuun aika ronskilla kädellä mausteita. Jos ihan noin monen mausteen sekamelskasta ei tykkää, voi osan suosiolla jättää pois tai korvata vaikka muulla. Aivan yhtä hyvää lienee tulee ihan muutamankin mausteen yhdistelmästä ja voihan mausteet kokonaan vaikka korvata raastetulla appelsiinin- tai sitruunankuorella. Kakku sai paljon kehuja ja taisikin kadota päivän aikana kokonaan vaikka olikin aika mojovan kokoinen! Tämä oli kyllä niin virkistävä leivontakokemus, että pitänee pian leipoa jotain muutakin näille ihanille äideille...! Kiitos!


Syyspäivän porkkanakakku (halkaisijaltaan 24~ cm kakkuvuokaan)

200 g maidotonta margariinia tai 2 dl rypsiöljyä
4 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl fariinisokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
ripaus kardemummaa
ripaus pomeranssinkuorta
ripaus muskottipähkinää
5-6 dl hienoa porkkanaraastetta
100 g (n. 2 dl) pekaanipähkinöitä rouhittuna

Kuorrute ja täyte
200 g maidotonta margariinia huoneenlämpöisenä
250 g tomusokeria
vaniljasokeria
2 rkl sitruunamehua
1 sitruunan hienoksi raastettu kuori

Vuoraa kakkuvuoan pohja leivinpaperilla ja voitele sen reunat. Jos käytät margariinia kakkupohjassa, sulata se ensimmäiseksi ja aseta sivuun jäähtymään. Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat sekä fariinisokeri ja sokeri keskenään kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita sitten vehnäjauhot, leivinjauhe ja mausteet keskenään. Siivilöi kuivat aineet muna-sokerivaahtoon ja sekoita varovasti lastalla tai lusikalla sekaisin. Lisää sitten joukkoon myös öljy/margariini, rouhitut pähkinät sekä hieno porkkanaraaste (ja jos käytät raastettua appelsiinin/sitruunankuorta niin se myös). Siirrä taikina kakkuvuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes kakkuun tökättyyn terävään veitseen tai tikkuun ei jää enää taikinaa. Anna kakun sitten jäähtyä vuoassaan hetki ja kumoa se sitten ritilälle jäähtymään kokonaan.

Kun kakku on jäähtynyt, vatkaa täytettä ja kuorrutetta varten huoneenlämpöinen margariini kuohkeaksi vatkaimella (n. 5 minuuttia). Lisää sitten joukkoon tomusokeri vähitellen ja tarkkaile seoksen koostumusta. Lisää myös sitruunamehu, kuoriraaste ja vaniljasokeri. Kuorrutteeseen tarvitset noin 2/3 margariinikreemistä, ja 1/3 tulee kakun väliin. Koristele kakku esimerkiksi rouhituilla pähkinöillä, kokonaisilla pekaanipähkinänpuolikkailla tai hunnuta vaikkapa kanelilla! Porkkanakakku säilyy hyvin muutamankin päivän jääkaapissa hyvin peitettynä, ja onhan niitäkin joiden mielestä porkkanakakku vain mehevöityy seuraavina päivinä - kakku kannattaa kuitenkin täyttää ja kuorruttaa aikaisintaan tarjoilua edeltävänä päivänä.