31. heinäkuuta 2014

Chili-cheddarsämpylät

Leivon usein sellaisista aineksista, joita minulta sattuu kaapista kulloinkin löytymään. Kyllä se rassaa jonkun verran, jos ennen leipomista pitää käydä kaupassa ostamassa kahtakymmentä eri tuotetta, joten vilkaisin tätäkin leipomusta ennen jääkaappiini. Punaista chilitahnaa ja cheddarjuustoa, kaksi tuotetta jotka helposti unohtuvat sinne jääkaapin perälle ja myöhemmin löytyvät sieltä suursiivouksen yhteydessä enemmän tai vähemmän pilaantuneina. Koti ja Keittiö -lehden kirjaston ilmaishyllystä noukittu Parhaat leivonnaiset -kirja osoitti taas hyödyllisyytensä kun törmäsin tähän herkulliselta kuulostavaan reseptiin sen sivuilla. Ja aivan erityisen herkullisia näistä sämpylöistä tulikin! Suolan määrää voi halutessaan vähentää ja ennen kaikkea chilin määrää muuttaa omaan makuun sopivammaksi, mutta minun mielestäni näistä tuli juuri sopivia. Kun olin hotkinut neljä sämpylää yhteen putkeen, suussa alkoi vähän jo poltella, mutta ehkä se olikin hyvä aika lopettaa popsiminen! Jopa meidän pieni poika söi näitä tyytyväisenä, ainakin siihen asti kunnes sai pienen chilipalan suuhunsa ja sylkäisi sen närkästyneenä lattialle!


Chili-cheddarsämpylät (n. 14 kpl)

2½ dl kädenlämpöistä vettä
20 g tuorehiivaa
2 rkl oliiviöljyä
1½ rkl hunajaa
3/4 tl suolaa
5½ dl vehnäjauhoja
1½ dl ruisjauhoja
100 g cheddarjuustoa raastettuna
1-1½ tl vihreää tai punaista chilitahnaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää öljy, hunaja ja suola sekä suurin osa jauhoista. Vaivaa taikinaa samalla lisäten loput jauhot. Nostata taikinaa kulhossa leivinliinaan peitettynä noin puolitoista tuntia. Vaivaa kohonneeseen taikinaan juustoraaste ja chili. Leivo taikinasta pötkö ja leikkaa pötkö noin 14 osaan. Pyörittele palat palloiksi ja asettele kahdelle leivinpaperoidulle pellille. Kohota sämpylöitä liinan alla noin puoli tuntia. Paista sämpylät 200 asteisen uunin keskiosassa noin 15 minuutin ajan. Tarjoa sämpylät sellaisenaan tai esimerkiksi kasvissosekeiton seuralaisena!


29. heinäkuuta 2014

Raikas inkiväärikakku

Minun on vaikea jättää houkuttelevat inkivääriä sisältävät leipomukset aivan huomiotta, ja niin kävi tälläkin kertaa. Fiona Cairnsin ihanassa Kahvipöydän kauneimmat kakut -kirjassa riittää herkullisia reseptejä joka lähtöön, ja suunnitelmissani onkin testata niistä vielä muutamaa, mutta tämä helppotekoinen inkiväärikakku pääsi ensimmäisenä testaukseen. Tämän inkiväärikakun annetaan maustua leipomisen jälkeen muutamien päivien ajan, mikä sopikin minulle mainiosti, sillä pyrin aina mahdollisuuksien mukaan jakamaan leipomistehtäviä niin useille päiville kuin mahdollista -pieni poikani ei salli minun nimittäin puuhata keittiössä liian kauaa aikaa yhteen soittoon...! Inkiväärikakku koristeltiin Cairnsin tapaan inkiväärisillä nekkulastuilla, mutta koristeiksi sopisivat mielestäni myös esimerkiksi hillotut inkiväärinpalaset. Maukas inkiväärikakku maistuu kaikkein parhaiten joko teekupposen tai inkiväärioluen kera! 


Raikas inkiväärikakku (10:lle)

120 g suolatonta voita sekä hieman vuoan voiteluun
125 g tummaa siirappia
100 g vaaleaa siirappia
1½ dl maitoa
120 g vaaleaa muscovadosokeria
225 g vehnäjauhoja
1 rkl jauhettua inkivääriä
½ tl ruokasoodaa
2 kananmunaa kevyesti vatkattuna

Kuorrute
150 g tomusokeria
100 g huoneenlämpöistä suolatonta voita
½ limen mehu ja hienoksi raastettu kuori

Nekkulastut koristeluun (6 kpl)
50 g vehnäjauhoja
35 g hienoa sokeria (mieluiten ruskeaa)
1/4 tl jauhettua inkivääriä
50 g vaaleaa siirappia
50 g suolatonta voita kuutioituna

Voitele halkaisijaltaan 20 cm:n ja syvyydeltään 7,5 cm kokoinen neliön muotoinen kakkuvuoka tai vuoraa leivinpaperilla. Kuumenna kattilassa siirapit, maito, sokeri ja voi pienellä lämmöllä. Älä kuumenna kiehuvaksi. Nosta kattila liedeltä kun seos on tasaista ja anna sen jäähtyä sitten hieman. Sillä aikaa sihtaa isoon kulhoon vehnäjauhot, inkivääri ja ruokasooda. Sekoita ainekset keskenään ja lisää siirappiseos joukkoon. Kääntele ainekset ja lisää sitten vatkattu kananmuna ja sekoita hyvin. Kaada taikina vuokaan ja kopauta sitä pöytää vasten muutman kerran, jotta mahdolliset ilmakuplat puhkeavat. Paista kakkua 180 asteisessa uunissa noin 40-50 minuuttia tai kunnes kakun keskelle tökättyyn tikkuun ei enää tartu ollenkaan taikinaa. Anna kakun jäähtyä vuoassaan 15 minuuttia ja kumoa siten ritilälle. Kun kakku on täysin jäähtynyt, kääri se leivinpaperiin ja sitten vielä folioon ja anna sen maustua huoneenlämmössä nuutaman päivän ajan. Maustumisen seurauksena kakusta tulee kostea ja pinnalta hieman tahmea.

Jos aiot koristella valmiin kakun nekkulastuilla, voit leipoa ne jo samana päivänä kakun kanssa, kunhan muistat säilyttää ne ilmatiiviissä rasiassa, Nekkulastuja varten sihtaa jauhot, sokeri ja inkivääri kulhoon. Sulata voi ja siirappi pienessä kattilassa. Anna seoksen jäähtyä hieman ja kaada sitten kuivien ainesten päälle. Sekoita nopeasti lusikalla sekaisin, peitä kelmulla ja anna vetäytyä huoneenlämmössä noin tunnin verran. Vuoraa pelti leivinpaperilla ja kuumenna uuni 180 asteeseen. Nostele levännyttä seosta pellille ruokalusikallinen kerrallaan, ja tasoita (kostutetuin) sormin. Paista nekkuja uunissa 8-10 minuuttia tai kunnes ne ovat kullanruskeita ja kuplivia. Ota lastut uunista ja anna jäähtyä.

Kun kakku on maustunut valmiiksi, valmista lime-voikreemi juuri ennen tarjoilua. Vatkaa tomusokeri ja voi kuohkeaksi seokseksi esimerkiksi sähkövatkaimella (n. 5 minuuttia). Lisää koneen käydessä limetin kuori ja mehu. Levitä kreemi kakun pinnalle ja koristele halutessasi pilkotuilla nekkulastuilla.

21. heinäkuuta 2014

Pehmeä mustikkapaistos

Mökillä kaikki takapihan mustikkapensaat notkuivat pulleita marjoja. Suurin osa piti pistää poskeen siltä seisomalta (ainakin 1-vuotias poikani teki niin), mutta eipä siinä kauaa nokka tuhissut kun poimi muutaman desin tätä mustikkapaistosta varten. Mökkihöperöityminen sai aivan uudet ulottuvuudet, kun huomasin että minun oli aivan pakko päästä leipomaan vaikkei mökin kaapeista löytynytkään niitä perinteisiä mustikkapiirakka-aineksia. Ilman voita ja tavallisia vehnäjauhojakin voi kuitenkin ilmeisesti tehdä jotain taivaallisen hyvää! Jätin reseptistä pois kaurahiutaleet (eikö kaikissa paistoksissa muka ole kaurahiutaleita?), mutta jos haluttaa leipoa oikea "terveyspommi", voi niitäkin toki joukkoon lisätä. Itse kuitenkin pidin tästä pehmoisesta mustikkapaistoksesta juuri sellaisenaan, juuri uunista tulleena, vaniljajäätelönokareen kera tarjoiltuna! 


Pehmeä mustikkapaistos (4-6:lle)

2 kananmunaa
1½ dl sokeria
½ dl rypsiöljyä
ripaus suolaa
1 ½ tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
½ dl maitoa tai mehua
3-4 dl mustikoita
tomusokeria hunnutukseen

Voitele syvä n. 1,4 litran vetoinen uunivuoka. Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri keskenään kuohkeaksi. Lisää öljy. Sekoita keskenään toisessa kulhossa jauho, vaniljasokeri, suola ja leivinjauhe ja lisää kuivat aineet seokseen. Sekoita varovasti sekaisin. Lisää viimeiseksi maito tai mehu ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja ripottele pinnalle mustikat. Suurin osa mustikoista vajoaa paiston aikana pohjalle, joten jos haluat varmistaa, että pinnallakin on mustikoita, lisää muutama mustikka paistoksen pinnalle paistamisen loppuvaiheessa. Paista mustikkapaistosta 200 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia tai kunnes paistokseen pistettyyn veitseen/tikkuun ei enää tartu taikinaa. Hunnuta paistos halutessasi tomusokerilla ja tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kera.

20. heinäkuuta 2014

Raparperi-marsipaanipiirakka

Onnekseni sain suuren raparperilahjoituksen pakastimeeni ja aloinkin heti selailla reseptikirjojen hakemistoja R-kirjaimen kohdalta. Minulla sattui olemaan edellisistä leipomuksista marsipaania tallella eikä mitään hajua siitä, mihin sitä voisin käyttää, joten tämä resepti Ihanimmat piirakat -kirjasta tuli suureen tarpeeseen! Esipaistoin piirakkapohjan varmuudeksi, sillä tein pienen lupauksen skarpata piirakoiden teossa - vetisiä piirakkapohjia on nähty jo ihan tarpeeksi! Esipaiston seurauksena piirakasta tuli mukavan rapeapohjainen ja täyte taasen sai kehuja 80-vuotiaalta vuosikymmeniä leipomista harrastaneelta isomamilta! Tuon kohteliaisuuden talletan mieleeni. Marsipaani, raparperi ja pieni ripaus sitruunaa toimivat kyllä loistavasti yhdessä tässä reseptissä! Suosittelen tarjoilemaan tämän vielä lämpimänä vaniljajäätelön kera, nami nam!


Raparperi-marsipaanipiirakka (8-10:lle)

Taikina
3 dl vehnäjauhoja 
2 rkl ruokokidesokeria
150 g kylmää voita
1-2 rkl kylmää vettä

Täyte
300 g raparperia 
100 g marsipaania 
50 g voita
2 kananmunaa
1 dl sokeria
½ sitruunan kuori hienoksi raastettuna
(palanen inkivääriä)

Nypi kaikki taikinan ainesosat murumaiseksi seokseksi. Lisää vettä vähitellen sen verran, että saat yhtenäisen taikinan. Kääri taikina kelmuun tai laita se muovipussiin tai purkkiin ja anna olla tunnin verran jääkaapissa. Kauli taikina sitten litteäksi ja painele voidellun 24-26 senttisen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pane pohja 30 minuutiksi kylmään. Valmista sillä välin täyte paloittelemalla raparperi ja raastamalla marsipaani karkeaksi raasteeksi. Sulata voi kattilassa ja vatkaa samalla munat ja sokeri keskenään ja lisää sitten voin joukkoon. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se sakenee (älä päästä seosta kiehumaan!). Tähän menee noin 5-7 minuuttia. Nosta seos sitten liedeltä, llisää joukkoon marsipaani (ja halutessasi inkivääri kuorittuna ja hienoksi raastettuna) ja sitruunan kuori. Anna seoksen jäähtyä ennen kuin kaadat sen vuokaan.
(Jos aiot esipaistaa taikinan, laita sen päälle leivinpaperiarkki, jonka päälle kaadat painoksi esimerkiksi kuivattuja herneitä tai papuja. Paista pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia, ota leivinpaperi painoineen pois ja paista vielä 3-5 minuuttia.) 
Levitä marsipaaniseos piirakkapohjalle ja ripottele päälle raparperit. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa 30-35 minuuttia tai kunnes se on kauniin kullanruskea. Tarjoile esimerkiksi vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera!

14. heinäkuuta 2014

Seesam-pellavaleipä

Vaikka nykyään leivonkin melkein kaiken meidän perheessä syötävän leivän itse, leipäohjeita selaillessa tulee välillä vahva kaihontunne, "pakko leipoa leipää taas pitkästä aikaa", vaikka olisin tehnyt niin vasta pari päivää sitten! Jokin taikinan käsittelemisessä vain on niin maagista ja rentouttavaa, eikä mikään voita vastapaistetun leivän makua, varsinkaan jos resepti on hyvä ja toteutus onnistunut! Tämä Heléne Johanssonin Leipä-kirjasta napattu resepti vaikutti paperilla täydelliseltä, pähkinäisen makuiselta vaalealta leivältä. Ensimmäisellä kerralla leipää leipoessani vaivuin puuhiini niin, että unohdin leipien olemassaolon kohoamisen aikana kokonaan, annoin niiden kohota aivan liian kauan, jolloin leivät romahtivat tyystin kun siirsin ne uuniin paistumaan. Tuloksena oli masentavaa, kuivaa ja kovaa hapanleipäkorppua. Lannistuin muutamaksi viikoksi, mutta nyt uskalsin onneksi kokeilla reseptiä uudelleen. Tällä kertaa muistin pistää kellon tikittämään kohoamisen ajaksi ja lopputuloksena olikin yksi suosikkileivistäni! Vehnäleivän popsiminen ei ole ikinä kolkuttanut näin vähän omaatuntoa, sillä leivässä on niin paljon maittavia, terveellisiä siemeniä (joskaan ei kuvaan vahingossa tupsahtaneita kurpitsansiemeniä)!


Seesam-pellavaleipä (3 pitkulaista leipää)

Käänteinen kuumajuuri
75 g vaaleita seesaminsiemeniä
50 g pellavansiemeniä
30 g auringonkukansiemeniä
600 g jääkylmää vettä

Taikina
Kuumajuuri
300 g vehnähapanjuurta
20 g hiivaa
900 g erikoisvehnäjauhoja
60 g grahamjauhoja
20 g merisuolaa

Paahda kuumajuurta varten siemeniä vuoassa 200 asteisessa uunissa, kunnes ne saavat kunnolla väriä. Ota siemenet sitten uunista pois ja kaada jääkylmä vesi välittömästi niiden päälle. Sekoita sitten kuumajuuri ja muut ainekset suolaa lukuunottamatta. Vaivaa taikinaa yleiskoneella 5 minuuttia (tai käsin kaksinkertainen aika). Lisää suola ja jatka vaivaamista vielä 5 minuuttia. Kohota taikinaa kulhossa liinan alla n. 30 minuuttia. Muotoile taikinasta kolme pyöreää pullaa ja anna niiden levätä 10 minuuttia. Taputtele  pullat sitten litteiksi ja muotoile niistä rullaamalla varovaisesti tasakokoisia leipiä. Nosta leivät leivinpaperin päälle ja anna kohota 1-1½ tuntia huoneenlämmössä tai jääkaapissa yön yli. Kuumenna uuni sitten 250 asteiseksi. Jauhota leivät ja leikkaa niiden pintaan viiltoja terävällä veitsellä. Siirrä leivät leipälapiolla tai esimerkiksi leikkuulaudalla liu'uttamalla kuumaan uuniin. Kaada uunin alaosassa olevalle pellille/uunin pohjalle kupillinen kylmää vettä. Laske lämpötilaa 200 asteeseen ja anna paistua 20 minuuttia. Päästä sitten höyry ulos uunista avaamalla uuniluukkua. Paista leipiä n. 35 minuuttia, jäähdytä ritilällä.

6. heinäkuuta 2014

Omena-inkivääricrumble

Vaikka en olekaan mikään expertti jälkiruokien tekemisen suhteen, tämä resepti Sikke Sumarin Makeaa mahan täydeltä -kirjassa oli aivan pakko laittaa testaukseen. Omenan, inkiväärin, pähkinöiden ja vaniljan yhdistelmä kuulosti korvissani todella hyvältä idealta, ja lopputulos olikin kerrassaan mainio! Crumble kaiketi yleensä tehdään kaurahiutaleista, mutta tämä pähkinäversio veti pointsit kotiin, sillä se rouskui niin mukavasti suussa. Pähkinät voi jättää aika reilunkin kokoisiksi mielestäni, ja suuri inkiväärin ystävä voinee lisätä hiukan extrainkivääriä. Todella helppotekoinen jälkiruoka toi pientä luksusta meidän arkeen. Ja voihan sitä aina uskotella itselleen että tämähän on oikeastaan varsin terveellistä kaikkien pähkinöiden ja omenoiden takia... Crumblen voi aivan hyvin tarjota vaikka vaniljajäätelön tai valmiin vaniljakastikkeen kera, mutta itsetehtyä vaniljakastiketta on kyllä niin vaikea peitota että laitoin kylkiäisiksi vielä senkin reseptin!


Omena-inkivääricrumble vaniljakastikkeen kera (n. 6 annosta)

450 g omenoita kuorittuna ja paksuina viipaleina
4 rkl vettä
3 rkl sitruunamehua
1 rkl muscovadosokeria
2-3 cm pala tuoretta inkivääriä pieneksi leikattuna

Päälle

175 g vehnäjauhoja
100 g voita
100 g ruokosokeria
100 g erilaisia pähkinöitä rouhittuina

Vaniljakastike
2 dl maitoa
2 keltuaista
1 rkl sokeria (käytin itse muscovadosokeria tähänkin, mutta taloussokeri kelpaa aivan hyvin)
1 rkl maissitärkkelystä tai perunajauhoja
1 rkl vaniljasokeria tai kokonainen vaniljatanko tai muutama tippa vanilja-aromia
n. 1 dl kermaa

Pane omenalohkot, vesi, sitruunamehu ja sokeri kattilaan ja keitä hiljalleen viitisen minuuttia tai kunnes omenalohkot ovat hieman pehmenneet. Ota keitos levyltä ja sekoita joukkoon inkivääri. Kauho seos parin litran vetoiseen matalaan uunivuokaan ja anna jäähtyä. Päällistä varten sekoita jauhot ja voi keskenään. Lisää seokseen sokeri ja pähkinärouhe ja levitä seos omenalohkojen päälle. Paista uunissa 180 asteessa n. 30 minuuttia eli kunnes päällys on saanut kullanruskean värin.

Valmista vaniljakastike vatkaamalla kattikalla maito, keltuaiset, sokeri ja maissitärkkelys tai perunajauhot. Hauduta kiisseliä koko ajan sekoittaen kunnes se sakenee. Lisää joukkoon sitten vanilja haluamassasi muodossa (itse käytin aitoa vaniljaa vaniljamyllystä), maista seosta ja lisää halutessasi lisää. Anna kastikkeen jäähtyä ja laimenna se sitten kermalla sopivan paksuiseksi ja sekoita hyvin.

Suklaa-maapähkinävoi

Mitä kannattaa valmistaa kun on hankkinut suuren pussillisen maapähkinöitä talouteen, jossa asustaa suuria suklaan ystäviä? No tietenkin suklaamaapähkinävoita! Reseptin metsästin netistä niin kauan aikaa sitten, etten enää muista alkuperäistä lähdettä, mutta kyllä tätä on muutaman kerran meidän kotona tehty. Ja kyllä niitä maapähkinöitä vielä riittäisi ainakin yhteen satsiin... Maapähkinävoin tekemisessä ratkaisevimmat vaiheet ovat pähkinöiden paahtaminen ja kuoriminen (pähkinät saavat lisämakua ja suurin osa kitkeristä kuorista poistetaan) sekä tietenkin itse soseuttaminen, jonka voi helposti hoitaa blenderillä tai vaikka sauvasekoittimellakin, jos vain kärsivällisyyttä riittää. Oma koneeni pöräytti 700 W tehollaan maapähkinävoita, jossa on pieniä pähkinänpaloja antamassa purutuntumaa. Tehokkaammalla laitteella saanee helposti aivan sileääkin maapähkinävoita, mutta tämä hieman ronskimpi versio kelpaa kyllä meidän tarkoituksiin. Yleensä me syömme tämän klassisesti vaalean paahdetun leivän päältä, mutta makeannälän yllättäessä vaikka suoraan purkista... Suklaamaapähkinävoista saisi näin kesän kunniaksi varmasti myös ihanaa jäätelöä, tai sitten sitä voisi pursottaa esimerkiksi suklaapikkuleipien väliin täytteeksi - kokeiltu on, ja toimii!


Suklaamaapähkinävoi (n. 5 dl)

300 g maapähkinöitä
1/4 - 3/4 tl suolaa
n. 5 rkl neutraalin makuista öljyä (esim. rypsiöljy)
45 g (n. 1 dl) tummaa kaakaojauhetta
173 g (alle 3 dl) tomusokeria (annosta voi vähentää reilusti jos ei halua niin makeaa maapähkinävoita!)

Levitä maapähkinät laakeaan uunivuokaan tai pellille. Paahda niitä n. 200 asteisessa uunissa kunnes ne saavat vähän väriä. Kääntele pähkinöitä välillä esimerkiski lastalla ja varo polttamasta niitä. Jäähdytä pähkinät huoneenlämmössä ja kuori ne sitten esimerkiksi hangaten niitä keittiöpyyhkeen välissä. Ei haittaa vaikkeivät kaikki kuoret irtoaisikaan. Soseuta pähkinät sauvasekoittimella, blenderillä tai monitoimikoneella niin sileäksi kuin mahdollista (vähätehoisella laitteella se voi kestää jonkin aikaa ja kannattaa pitää välillä taukoja, ettei kone kuumene liikaa). Lisää sitten loput ainekset ja soseuta ne joukkoon. Jos maapähkinävoi on liian kuivan tuntuista, voit lisätä vielä vähän öljyä. Maista maapähkinävoita ja lisää halutessasi lisää suolaa. Maapähkinävoi säilyy tiiviissä rasiassa jääkaapissa n. kuukauden ajan.


4. heinäkuuta 2014

Juustokakku pullapohjalla

Hannah Milesin Juustokakut-kirjasta on kohistu jonkin verran, ja kyseinen opus saakin veden nousemaan kielelle. Kaikkein eniten minua pullahirmuna kuitenkin houkutteli pohjoismaiseksi tituleerattu pullapohjainen juustokakku. Kakun pullapohja leivottiin kirjassa todella oudolla tavalla, turhan monimutkaisesti mielestäni, joten yksinkertaistin ohjetta hiukan suomalaisempaan moodiin... Kakusta tuli herkullista, makeaa ja pehmoista, todella täyttävää. Ensi kerralla taidan kuitenkin maustaa pullakakkuni jollain vähän säväyttävämmällä jutulla, sillä mascarponen maku jäi kyllä auttamattomasti piiloon kaiken kardemumman alla...


Juustokakku pullataikinapohjalla (n. 12 annosta)

Pohja
1-2 tl jauhettua kardemummaa
2 dl lämmintä maitoa
1 pss kuivahiivaa tai 25 g tuorehiivaa
2,5 rkl sokeria
7 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
2 vatkattua kananmunaa
60 g (4 rkl) pehmeää voita

Täyte
250 g mascarponea
1 kananmuna
0,6 dl sokeria
1 vaniljatanko

Pinnalle
Marsipaania
2,5 dl kuohukermaa
tomusokeria

Liota hiiva maitoon, jos käytät kuivahiivaa 45 asteiseen, jos tuorehiivaa, kädenlämpöiseen. Lisää joukkoon sokeri, kardemumma, suola, kananmunat ja suurin osa vehnäjauhoista. Vaivaa taikinaa ja lisää loppupuolella pehmeä voi joukkoon. Painele taikina n. 34 cm x 24 cm kokoisen voidellun vuoan pohjalle ja valmista sitten täyte: vatkaa mascarpone, kananmuna ja sokeri tasaiseksi seokseksi. Lisää vaniljansiemenet. Levitä juustotäyte taikinan päälle vuokaan, mutta jätä reunoille hiukan tyhjää. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi, n. 30min - 1 tunti. Kuumenna uuni 180 asteiseksi ja paista pullakakkua uunissa alatasolla 20-30 minuuttia, niin että pinta saa kullanruskean värin ja taikina kumisee, kun sitä koputtaa. Anna kakun jäähtyä ja leikkaa siitä sitten annospaloja. Vatkaa koristelua varten kerma vaahdoksi, ripottele pinnalle tomusokeria ja raasta marsipaanista lastuja esimerkiksi kuorimaveitsellä. Raastaminen on helpompaa jos siirrät marsipaanin 10 minuutiksi pakastimeen jäähtymään ensin. Kakku on parhaimmillaan tarjoiltuna samana päivänä!

Inkivääripikkuleivät

Inkivääri on yksi suosikkiaineksistani keittiössä, sekä ruoanlaitossa että leivonnassa, sekä jauheena että tuoreena tavarana. Inkiväärissä on todella vahva, raikas ja mausteinen maku, joka säväyttää leivoksen kuin leivoksen. Nämä keksit rouskuvat mukavasti suussa, mutta sulavat kuitenkin suussa. Maultaan nämä muistuttavat hiukan joulupipareita, mutta mielestäni peittoavat ne kyllä 10-0, jos eivät nyt ulkonäkönsä puolesta kuitenkaan niin muutoin. Resepti on Martha Stewartin Suuren leivonnan käsikirjasta, kuten kuvastakin näkyy. Seuraaviin inkivääripikkuleipiini haluaisin mielellään kokonaisia inkiväärin paloja, hillottuna tai sellaisenaan, koska inkiväärissä on niin mukava purutuntuma.


Inkivääripikkuleivät (n. 60 kpl)

4 3/4 dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
3/4 tl kanelia
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl vastajauhettua pippuria
170 g voita (normaalisuolaista, tai jos käytät suolatonta niin lisää taikinaan ½ tl suolaa)
3 dl tummaa ruokokidesokeria
½ dl siirappia
1½ rkl hienoksi raastettua tuoretta inkivääriä
1 iso kananmuna
taloussokeria pyörittelyyn

Sekoita kulhossa jauhot, sooda, kaneli, neilikka, pippuri (ja suola). Vatkaa voi, ruokosokeri, siirappi ja inkivääri kuohkeaksi vaahdoksi (keskiteholla n. 2-3 minuuttia). Lisää kananmuna ja vatkaa n. 1 minuutti. Lisää jauhoseos joukkoon ja vatkaa hiljaisella teholla tasaiseksi. Siirrä taikina jääkaappiin viilenemään tunniksi tai yön yli. Muotoile jäähtyneestä taikinasta halkaisijaltaan n. 2,5 cm kokoisia palloja ja kierittele ne taloussokerissa. Asettele pallot leivinpaperoiduille pelleille ja jätä n. 5 cm leviämisvaraa. Paista pikkuleipiä 175 asteisessa uunissa (keski- ja alatasoilla) 15-18 minuuttia tai kunnes ne ovat kauttaaltaan kullanruskeita. Käännä pellit paistamisen puolivälissä. Jäähdytä paistetut keksit ritilällä. Keksit säilyvät ilmatiiviissä rasiassa 4 päivää.


1. heinäkuuta 2014

Pähkinähapanleipä

Vaikka netti nykyään onkin täpötäynnä jos minkämoisia leivontasivustoja ja -blogeja, minä pysyn vanhanaikaisena ja suosin edelleenkin ensisijaisesti kirjoja. Reseptejä on mukavaa plärätä kun on tylsää tai vaikkei olisikaan, suunnitella tulevia leivontamaratoneja jo hiukan etukäteen. Illalla ennen nukkumaanmenoa kun ei enää yksinkertaisesti jaksa tehdä mitään muuta, on leivontakirjojen selailu ihan ykkösjuttu! Siispä taaskin ilahduin todella paljon kun sain kätösiini yhden uuden inspiroivan leipäkirjan. Kyseessä on siis Heléne Johanssonin Leipä -kirja. Yksinkertaisesti nimetty kirja on sisällöltäänkin todella suoraviivainen ja selkeä. Johansson keskittyy paljolti juuri hapanleipiin, eikä hapanleipäreseptejä voi koskaan olla liikaa... Kirjan kuvitus on todella rustiikkinen ja tyylikäs samanaikaisesti, jotain sellaista johon voisin tähdätä "sitten joskus kun on aikaa ja intoa"... Vehnähapanjuureen leivottu pähkinäleipä on todella maukas, pehmoinen sisältä ja rapea pinnalta, tykkään!


Pähkinäleipä (3-4 leipää)

700 g vettä
250 g vehnäjuurta
20 g hiivaa
950 g vehnäjauhoja
200 g karkeita ruisjauhoja
25 g vaaleaa siirappia
30 g merisuolaa
100 g paahdettuja kokonaisia hasselpähkinöitä
100 g saksanpähkinöitä

Sekoita kaikki ainekset keskenään suolaa ja pähkinöitä lukuunottamatta. Vaivaa taikinaa yleiskoneella 10 minuuttia tai käsin kaksinkertainen aika. Lisää suola ja vaivaa vielä 5 minuuttia. Lisää pähkinät ja vaivaa sen verran, että pähkinät sekoittuvat tasaisesti. Anna taikinan levätä kulhossa 40 minuuttia. Muotoile taikinasta sitten kolme tai neljä pyöreää pullaa ja anna niiden levätä 10 minuuttia. (Jos jätät leivät pyöreän mallisiksi kuten minä, voit suoraan antaa niiden levätä 1 tunnin ajan.) Muotoile leivät pitkulaisiksi, siirrä ne leivinpaperin päälle ja anna kohota 1 tunnin ajan. Lämmitä uuni 250 asteeseen ja aseta pelti uunin alatasolle. Nosta leivät uuniin kuuman pellin päälle ja kaada hiukan vettä uunin pohjalle. Laske lämpötila heti 200 asteeseen. Päästä höyry ulos uunista 20 minuutin kuluttua ja paista vielä noin 30-35 minuuttia. Jäähdytä leivät ritilällä.