10. syyskuuta 2015

Suklaamacaronit (vegaaninen)

Kotoilijaleipuri on tullut tiensä päähän. 
Siirry UUTEEN BLOGIIN TÄSTÄ! 




Vegaanisen marengin reseptiin törmäsin ensimmäisen kerran muistaakseni joko Chocochilissä tai tumblrissa. Ensimmäinen kokeiluni olivat nämä minipavlovat, mutta kokeilusta jäi hieman ristiriitaiset fiilikset. Ensinnäkin marengeista maistui läpi kikherneiden liemi (aquafaba) ja toisekseen pavlovani levähtivät uunissa ruman näköisiksi (minkä takia en niistä postausta laittanutkaan). Idea jäi kuitenkin mieleeni hautumaan, ja hoksasin pian että muutamissa blogeissa oli jo taiteiltu vegaanisia macaronejakin. Nyt kun jouduin olemaan koulusta pois muutaman päivän, sokerihammasta ja leipurisormia alkoi kolottamaan ja pyöräytin nämä kaunokaiset vegaanisiskoni vierailun kunniaksi!

Vegaaninen macaron-leivos, hmm, okei! No, ilmeisesti joku fiksu ja mielikuvituksellinen ihminen on keksinyt, että valkuaisen voi korvata kikherneiden liemellä, siis sillä nesteellä mikä yleensä valutetaan tölkkiä tyhjennettäessä suoraan viemäriin. Yllättävää kyllä tämä liemi käyttäytyy kovin valkuaisen tavoin eli vaahtoutuu, sitoo ja  vaahdotettaessa kohottaa. Minipavlovien kohdalla käytin liemen sellaisenaan, mutta kun lientä keitetään vähän kasaan, marengin rakenne myöskin tiivistyy, eivätkä tuotokset levähdä heti pursotuksen tai uuniin laiton jälkeen ympäriinsä. 
Tykkään suklaasta. Siispä tein suklaamacaroneja. Nämä maistuivat aika suklaisilta joo, mutta voisivat olla mielestäni vielä himpun verran enemmänkin suklaisia. Jospa saisin kuoriin ujutettua vielä lisää kaakaojauhetta... Lisäksi näitä voisi varioida esimerkiksi rommilla, mintulla, appelsiinilla tai appelsiiniliköörillä... Kokeilut jatkuvat siis! Lisäksi näihin macaroneihin muodostui pitsinen röpelöjalka vähän vaihtelevasti. Toisissa oli täydellinen röpelöreuna ja toisissa ei ollenkaan. Mutta sanoisin silti että kananmunattomien macaronien tekeminen on aivan älyttömän helppoa ja ehdottomasti kokeilemisen arvoista! Mainittakoon myös että tarjosin muutaman tällaisen pikku suklaamacaronin myös leipuriopettajalleni, ja hän pyysi minulta heti reseptiä. Tässä se nyt tulee!


Suklaamacaronit (vegaaninen) (2 pellillistä kuoria, itse pursotin 1€ kolikon kokoisia)

Kuoret
400 g kikhernetölkin liemi (suolatonta!)
100 g hienokiteistä sokeria
95 g mantelijauhetta (käytin itsejauhamaani, joka olisi voinut olla vielä hienojakoisempaa...)
50 g tomusokeria
5 g tummaa kaakaojauhetta
1 tl vaniljauutetta

Täyte
50 g tummaa maidotonta suklaata (käytin Brunbergin tummaa suklaata 53% kaakaopitoisuus)
40 g kermaa (käytin kaurakermaa jossa 15% rasvapitoisuus)
25 g maidotonta margariinia (mm. Sunnuntai Laktoositon leivontamargariini)

Aloita leipominen valuttamalla pieneen kattilaan kikherneiden liemi. Kiehauta liemi ja keitä se hiljalleen poreillen niin, että sitä on jäljellä n. 0,8 dl (käytin cup-mittaa tässä, eli 1/3 cup. Ensi kerralla mittaan tämänkin grammoissa, lupaan!). Siirrä liemi sivuun jäähtymään noin 10 minuutiksi.

Jos käytät kokonaisia manteleita, jauha ne hienoksi jauhoksi. Lisää joukkoon tomusokeri ja kaakaojauhe ja blendaa hienoksi ja tasaiseksi. Vatkaa sitten jäähtynyt kikherneliemi kuohkeaksi ja kuplivaksi. Lisää sitten liemen joukkoon hiljalleen kidesokeri esimerkiksi 1 rkl kerrallaan. Lisää vaniljauute joukkoon.Vatkaa kunnes marenki on paksua. Siivilöi sitten tiheän siivilän läpi puolet kuivista aineista mukaan joukkoon. Sekoita esimerkiksi nuolijalla tasaiseksi ja lisää sitten siivilän läpi myös loput kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi ja jatka sekoittamista, kunnes koostumus on oikeanlainen. Macaronmassan tulee olla paksua, mutta kuitenkin sellaista, että jos nostat pienen keon sitä leivinpaperin päälle, niin sen huippu ei jää nöpöttämään pystyyn vaan tasoittuu. 

Siirrä macaronmassa sitten pursotinpussiin, jossa on pyöreäkärkinen tylla. Pursota leivinpaperoiduille pelleille pieniä 1-2 € kolikon kokoisia nappeja. Pursota aivan pystysuunnassa, jotta macaronmassa levittyy pellille kauniisti ja symmetrisesti. Paukauta peltiä sitten pöytää vasten niin, että mahdolliset ilmakuplat poksahtavat macaronkuorista pois. Jätä kuoret sitten kuivumaan huoneenlämpöön 1-2 tunniksi. Itse annoin niiden kuivahtaa yhden tunnin. Lämmitä uuni 100 asteeseen ja paista kuoret pelti kerrallaan uunin keskitasolla 30 minuuttia. Sen jälkeen sulje uuni ja anna kuorien olla jälkilämmössä vielä 15 minuuttia. Tämän jälkeen avaa uunin luukku varovasti raolleen ja anna kuorien kuivahtaa vielä toiset 15 minuuttia. Toista sama paisto toiselle pellilliselle. 

Kuorien jäähtymisen aikana valmista suklaatäyte. Paloittele suklaa pieniksi paloiksi kulhoon. Kuumenna kerma ja margariini mikrossa tai liedellä melkein kiehuvaksi. Kaada kuuma seos paloitellun suklaan joukkoon ja odota muutama minuutti. Sekoita ganache sitten tasaiseksi. Jos suklaa ei jostain syystä ole vielä sulanut, siirrä koko täyte vesihauteeseen ja sekoittele sitä kunnes suklaa sulaa. Anna jäähtyä huoneenlämmössä tovi ja siirrä sitten jääkaappiin jäähtymään kokonaan. 

Kun kuoret ovat jäähtyneet paiston jälkeen.  irrota ne varovasti leivinpaperista. Jos kuoret eivät meinaa irrota, voit sivellä kylmää vettä leivinpaperin pohjapuolelle, kuoret irtoavat leikiten minuutin parin päästä. Ota suklaaganache jääkaapista ja vatkaa se sähkövatkaimella notkeaksi. Siirrä täyte pursotinpussiin ja pursota puolille kuorista reilu keko ganachea. Paina toinen puolisko päälle. Laita täytetyt macaronit ilmatiiviiseen rasiaan jääkaappiin ja nauti vasta seuraavana päivänä, jos vain maltat! Säilytä jääkaapissa. 

Mums

7 kommenttia :

  1. Wau! Mielettömän hyvän näköisiä! Minäkin olen testannut kananmunattomia marenkeja, mutten vielä ollut uskaltautunut macaronseja liemestä tekemään. Nyt on ehkä pakko, kun näytit niin hyvää esimerkkiä. :D Kiitos vinkistä ja muistutuksesta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kehuista! Suosittelen kyllä todella lämpimästi testaamaan näitä munattomia macaroneja! Innostuin tästä ideasta niin että tuolla keittiössäni porisee tälläkin hetkellä kikherneliemi! Nyt pitää vaan keksiä noille kaikille kikherneille käyttöä... :D

      Poista
    2. Mun oli nyt pakko koittaa itsekin ton liemen kanssa saada aikaan macaroneja. Teen ranskalaisella marengilla omani. Nyt on eka pelti uunissa ja jännityksellä odotan nouseeko jalkoja lainkaan. :)
      Massa ainakin maistui ja käyttäytyi täsmälleen samalla tavalla kuin kananmunallinenkin. Paisto on kuitenkin se ratkaiseva. :D

      Poista
    3. Oi, jännää! Kerro heti miten onnistuivat! Tämä on kyllä todella kutkuttavaa ja mielenkiintoista koska ei näitä aquafaba-reseptejä ole netissä vielä kovin paljoa, pääsee itse testailemaan ja oppii sitä kautta! On kyllä hassu sattuma että vietin itsekin tänään varsinaista macaron-päivää! Leivoin kaiketi ekaa kertaa ikinä kaksi satsia yhdessä illassa, MUTTA tämä johtuikin siitä että ensimmäinen erä meni suoraa roskiin ja hermoja säästäkseni oli ihan pakko leipoa toinen satsi heti perään :'D

      Poista
    4. Ei noussut jalkoja :C Ja uupuu se kananmunan aikaansaama rapsakkuus kuoresta. Tosin minä en keitellyt kasaan tuota lientä lainkaan. Pistelin vain menemään sellaisenaan.
      Macaronit on tosi hyviä kyllä, vaikka repeilisivätkin tai muuten olisivat rumia. Toivottavasti et sellaisten seikkojen vuoksi roskiin laittanut. Ei niitä tietenkään muille tarjoilla, vaan syödään salaa nurkassa piilossa herkutellen. :D
      Täytyy joku toinen kerta koittaa vielä erilaista menetelmää. Ehkä ensi kerralla tesmailen italianmarenkimenetelmällä noi. :)

      Poista
    5. Äh! No pää pystyyn ja seuraavalla kerralla toisella tavalla! Italialainen marenki vois kyllä onnistua! Ja jotenkin musta tuntu että se vaikuttaa jalkoihin myös että kuinka kauan niitä pursotettuja kuoria seisottaa huoneenlämmössä, mutta, en sitten tiedä että missä se raja kulkee. Tuntuisi himpun verran oudolta antaa niiden olla siinä joku 3 tuntia, onkohan se enää edes yhtään hygieenistä?! :D (niin ja onnistuin jotenkin tekemään tosi litkun macaron-massan ja pursottelin sitä valuvaa tahmaa sitten suihkien sinne tänne epämääräisiin kasoihin pakokauhun vallassa, no, tässä vaiheessa ajattelin vielä että okei, kyllä ne silti hyvältä maistuisivat! Sitten eivät uunissa meinanneet millään paistua ja lisäilin paistoaikaa hiukan ja vähän enemmänkin, ja ihan palaneelta ne sitten tietenkin maistuivat! Että tuplamoka siis. Ei tule blogiin :'D)

      Poista
    6. Haha :D Kuulostaa eeppiseltä seikkailulta! Luultavasti joko mittasit jotain vikaan, et vatkannut tarpeeksi marenkia tai sitten todennäköisin: lastasit sitä liikaa sekoittaessa. Massasta pitää saada sitä ilmaa pois, mutta mahdollisimman taloudellisin liikkein, ettei vetelöidy turhan paljon. Toisaalta miksi minä tätä sinulle kerron, tiedät tämän taatusti jo. :) (Pahoittelen, opetusmoodi iski)

      Kuoria seisotan itse ekaa peltiä tunnin ja muut seisovat pidempään. Perusmassahan sisältää mantelia, sokeria ja valkuaista ja ei mene pilalle, vaikka olisi kolmekin tuntia pöydällä. Odotan itse vain sen, että kuorettuvat ja sitten alan paiston.
      Kotiuunilla tehdessä pitää vain laittaa yksi pelti kerrallaan, kun ei ole kiertoilmaa.

      Poista